Kasvu- ja sadonkorjuuolojen vaikutus avomaanvihannesten varastokestävyyteen : kirjallisuuskatsaus

Vihannesten varastohävikin tärkeimmät aiheuttajat ovat hengitys, veden haihdunta, tuotteen koostumuksen muuttuminen, versojen ja juurten kasvu, fysiologiset vioitukset, varastotaudit ja etyleenivioitukset. Eri tekijöiden merkitys vaihtelee tuotteittain. Hävikkiin vaikuttavat varasto-olojen lisäksi kasvukauden ja sadonkorjuun aikaiset tekijät. Eri lajien suositeltavat varasto-olot tunnetaan, mutta tieto kasvuolojen vaikutuksesta on hajanaista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on koota yhteen tutkimustietoa kasvu- ja korjuuolojen vaikutuksista vihannesten varastokestävyyteen. Kasvuolot säätelevät säilyvyyttä vaikuttamalla kasvuedellytyksiin tai suoraan esimerkiksi varastotautien leviämiseen. Viljelykierto on tärkeimpiä keinoja vähentää varastotauteja. Korjuun ajoittuminen ja korjuuvauriot vaikuttavat myös tauti-infektioihin. Runsaan lannoituksen, erityisesti typen, on oletettu heikentävän vihannesten säilyvyyttä. Lannoituskokeissa ei vaikutusta varastokestävyyteen ole kuitenkaan usein saatu esille. Muiden ravinteiden merkitystä ei kovin hyvin tunneta. Kastelun vaikutus säilyvyyteen lienee vähäinen. Sen sijaan korjuukautta edeltävät sääolot ja kasvin kehitysvaihe satoa korjattaessa vaikuttavat vihannesten varastokestävyyteen. Korjuussa ja varastoon viennissä syntyvät vauriot lisäävät hävikkiä. Sadon säilyvyyden ennustaminen syksyllä on yksi keino pienentää varastohävikkiä. Varastotautien ennakointiin on olemassa menetelmiä, ja esimerkiksi sipuleiden versomisalttiuden määrittämistä on kokeiltu. Menetelmät kaipaavat edelleen kehittelyä. Kasvu- ja sadonkorjuuolojen vaikutusta vihannesten säilyvyyteen on tutkittu pitkään, mutta tuloksissa esiintyy paIjon ristiriitaisuuksia. Lisätutkimus on tarpeen, jotta voitaisiin hallita varastokestävyyttä kokonaisuutena ja löytää keinoja varastovihannesten laadun parantamiseen.