Luke
 

Kotimaisia valtapuulajeja uhkaavat vieraslajihyönteiset – pronssijalosoukko, siperianmäntykehrääjä ja taigamonikirjaaja

dc.contributor.authorKoivula, Matti
dc.contributor.authorKoivula, Hanna
dc.contributor.authorMelin, Markus
dc.contributor.authorNuorteva, Heikki
dc.contributor.authorVihervuori, Liisa
dc.contributor.authorYlioja, Tiina
dc.contributor.authorViiri, Heli
dc.contributor.authorVelmala, Sannakajsa
dc.contributor.departmentid4100110710
dc.contributor.departmentid4100110710
dc.contributor.departmentid4100110710
dc.contributor.departmentid4100110710
dc.contributor.departmentid4100110710
dc.contributor.orcidhttps://orcid.org/0000-0001-6415-4904
dc.contributor.orcidhttps://orcid.org/0000-0001-7290-9203
dc.contributor.orcidhttps://orcid.org/0000-0002-8211-9843
dc.contributor.orcidhttps://orcid.org/0000-0001-9813-9825
dc.contributor.organizationLuonnonvarakeskus
dc.date.accessioned2022-12-02T07:34:33Z
dc.date.accessioned2025-05-27T19:53:58Z
dc.date.available2022-12-02T07:34:33Z
dc.date.issued2022
dc.description.abstractIlmastonmuutos edesauttaa useiden hyönteislajien leviämistä alueille, joiden ympäristöolosuhteet eivät ole aiemmin olleet niille tarpeeksi suotuisat. Tällaisia luontaisesti, omin voimin levinneitä tulokaslajeja tavataan Suomessakin. Suurin osa niistä on harmittomia, mutta osa on haitallisia maa- ja metsätaloudelle. Tulokaslajeja potentiaalisesti vaarallisempi ryhmä ovat vieraslajit; ihmisten ja kansainvälisen kaupan mukana leviävät lajit. Uudella alueella vieraslajilta puuttuvat juuri siihen erikoistuneet luontaiset viholliset, kuten loiset ja saalistajat, sekä monet muut kannan kasvua rajoittavat tekijät. Lisäksi uuden alueen eliölajeilla ei välttämättä ole vastuskykyä tai puolustusmekanismeja uutta tuholaista kohtaan. Tällöin vieraslaji voi aiheuttaa merkittävää tuhoa, ja tällaisia esimerkkejä on maailmalta useita. Tässä artikkelissa esittelemme kolme Suomen metsätalouden kannalta mahdollisesti erittäin haitallista vieraslajia: Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva koivun tuholainen pronssijalosoukko (Agrilus anxius LeConte), mäntyjä ja lehtikuusia uhkaava kehrääjälaji siperian­mäntykehrääjä (Dendrolimus sibiricus Chetverikov) sekä useille puulajeille jo sopeutunut, Venäjällä leviävä kaarnakuoriainen taigamonikirjaaja (Polygraphus proximus Blandford). Käymme näiden lajien osalta läpi niiden biologian ja ekologian sisältäen isäntäpuut, loiset ja saalistajat, tuhohistorian sekä kotiseudullaan että vieraslajina, näiden hyönteisten todennäköiset leviämisreitit Suomeen sekä vaikutukset, jos lajit tänne leviäisivät.
dc.description.vuosik2022
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.pagerange23 s.
dc.identifier.olddbid495131
dc.identifier.oldhandle10024/552572
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/9098
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2022121471358
dc.language.isofi
dc.okm.corporatecopublicationon
dc.okm.discipline4112
dc.okm.internationalcopublicationei
dc.okm.openaccess1 = Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu
dc.okm.selfarchivedon
dc.publisherSuomen Metsätieteellinen Seura
dc.relation.articlenumber10671
dc.relation.doi10.14214/ma.10729
dc.relation.ispartofseriesMetsätieteen aikakauskirja
dc.relation.issn2489-3188
dc.relation.volume2022
dc.rightsCC BY-SA 4.0
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/552572
dc.subjectvieraslajit
dc.subjectkaranteenituhooja
dc.subjecttulokaslajit
dc.subjectAgrilus anxius
dc.subjectDendrolimus sibiricus
dc.subjectDendrolimus superans
dc.subjectPolygraphus proximus
dc.teh41007-00150800
dc.teh41001-00000200
dc.titleKotimaisia valtapuulajeja uhkaavat vieraslajihyönteiset – pronssijalosoukko, siperianmäntykehrääjä ja taigamonikirjaaja
dc.typepublication
dc.type.okmfi=A2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä|sv=A2 Översiktsartikel i en vetenskaplig tidskrift|en=A2 Review article, Literature review, Systematic review|
dc.type.versionfi=Publisher's version|sv=Publisher's version|en=Publisher's version|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Koivula_et_al_2022.pdf
Size:
1.25 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Description:
Koivula_et_al_2022.pdf

Kokoelmat