Kotieläintalouden ylijäämäfosfori kasvintuotannossa

Abstract

Kotieläintuotannon sivutuotteena muodostuu mm. lantaa ja lihaluujauhoa. Kotieläinten sonnan ja virtsan fosforisisältö vastaa tasaisesti Suomen peltopintaalalle levitettynä noin 7,6 kg ha-1, josta 4,1 kg ha-1 on peräisin nautakarjasta ja 1,0 kg ha-1 turkiseläimistä. Lannoituskäyttöön soveltuvan lihaluujauhofosforin fosforisisältö on puolestaan 0,5 kg ha-1. Peltoviljelyssä käytetään tällä hetkellä väkilannoitefosforia noin 8 kg ha-1. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kotieläintuotannon kaikkein puutteellisimmin hyödynnettyjen fosforiylijäämien, turkiseläinlannan ja lihaluujauhon, sisältämän fosforin liukoisuus sekä käyttökelpoisuus kasveille. Laboratoriokokeissa tutkittiin sekä fosforin liukenemista suoraan itse fosforituotteista että fosforin liukoisuusmuutoksia, kun tuotteita oli levitetty maahan. Astiakokeessa ja kenttäkokeissa tutkittiin fosforin käyttökelpoisuutta kasveille maissa, jotka sisälsivät vain vähän helppoliukoista fosforia (viljavuusluokka huono ja huononlainen). Fosforin liukoisuutta ja käyttökelpoisuutta verrattiin naudan turvelannan ja superfosfaatin sisältämään fosforiin. Ketunlannan ja lihaluujauhon sisältämästä fosforista suurin osa liukeni suoraan vain happoon (65 90 %) vesiliukoisen fosforin osuuden ollessa ketunlannassa 5 28 % ja lihaluujauhossa 3 %. Naudan turvelannan fosforista oli vesiliukoista 81 %. Astiakokeissa ketunlanta- ja lihaluujauhofosforin välittömät käyttökelpoisuudet raiheinälle olivat 35 54 ja 19 %. Käyttökelpoisuus parani ajan kuluessa ja kolmen vuoden aikana ketunlanta- ja lihaluujauhofosforin käyttökelpoisuudet raiheinälle olivat 69 87 ja 63 %. Kenttäkokeissa ketunlantakompostin sisältämän fosforin välitön käyttökelpoisuus oli maalajista ja maan pH:sta riippuen 21 33 % ja pelletöidyn lannan 29 61 %. Lihaluujauhofosforin välitön käyttökelpoisuus oli enintään 18 %. Jälkivaikutukseltaan heikkoliukoiset fosforilähteet olivat kuitenkin väkilannoitefosforin veroista ja yhteensä 3 4 vuoden kenttäkokeiden aikana kompostoidun ja pelletöidyn ketunlantafosforin sekä lihaluujauhofosforin käyttökelpoisuudet olivat 55, 78 ja 32 %. Maan kalkitseminen heikensi ketunlanta- ja lihaluujauhofosforin liukenemista, mutta ei vaikuttanut naudan turvelannan tai superfosfaatin sisältämän fosforin liukoisuuteen. Naudan turvelanta oli kasveille vähintään yhtä käyttökelpoista kuin väkilannoitefosfori.

Livestock produces significant amounts of phosphorus (P), quantitatively most in manure and other by-products, as meat bone meal. Manure corresponds to about 7.6 kg P ha-1 of which 4.1 kg P ha-1 originates from cows and 1 kg P ha-1 from fur animals, if spread evenly across all cultivated area in Finland. Meat bone meal applicable for fertilizer corresponds to about 0.5 kg P ha-1. Current application of P in chemical fertilizers is about 8 kg ha-1. The purpose of this study was to investigate the solubility and availability of P in the most important, and most poorly utilized by-products of animal production: meat bone meal and fox manure. Solubility of P was studied in laboratory by extractions and incubation in soils with different pH, and availability for plants in pot and field experiments using soils with very low P status. The solubility and plant availability were compared to those of superphosphate and cow manure. Most of the P in fox manure and meat bone meal (65 90%) was soluble only in acid, while the shares of water soluble P were 5 28% and 3%, respectively. In cow manure, water-soluble P comprised 81% of total P. For ryegrass, the immediate plant availability of P was 35 54% in fox manure and 19% in meat bone meal, respectively, according to the pot experiment. As the experiment continued, however, P availability increased and during the whole three year experiment, it was 69 87% for fox manure and 63% for meat bone meal. In field experiment with low P status of soil, P availability during the year of application from fox manure was 21 61% and from meat bone meal at the most 18%, as compared to that of superphosphate. After the application year, P in fox manure and meat bone meal was equal to superphosphate, and the availabilities were 55 78% and 32%, respectively, during the 3 4 experimental years. Liming of slightly acid soils (pH 5.7 5.9) depressed solubility of P in fox manure and in meat bone meal, but not that of cow manure or superphosphate P. P in cow manure was at least equal to superphosphate P in the pot and field experiments.