Syysvehnän rikkakasvien torjunta ja kasvunsääteet ruisvehnän viljelyssä

Abstract

Maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla ja Mietoisissa tutkittiin vuosina 1991-1993 kolmen rikkakasvihävitteen (herbisidi) tehoa ja käytön kannattavuutta syysvehnän rikkakasvien torjunnassa. Kokeissa oli käsittelemättömän koejäsenen lisäksi Hormoprop (mekoproppi/MCPA, 400/200 g/l), Herbalon 620 (mekoproppi/MCPA/ klopyralidi, 400/200/21,5 g/l) ja Ally 20 DF (metsulfuroni-metyyli, 200 g/kg) -valmisteet. Kustakin valmisteesta käytettiin pienintä suositeltua käyttömäärää ja siitä kolmea neljäsosaa sekä puolta annosta. Käyttömäärät olivat: Hormoprop 5,0, 3,75 ja 2,5 l/ha, Herbalon 620 3,0, 2,25 ja 1,5 l/ha sekä Ally 20 DF, 15 ja 10 g/ha + Sito 0,2 l/ha. Kokeet sijoitettiin syysvehnäpelloille, joilla arvioitiin rikkakasvien torjunnan olevan tarpeellista. Rikkakasvitiheys oli keskimäärin 210 rikkakasvia/m2, josta saunakukkia oli keskimäärin 24 kpl/ m2. Keväinen torjuntatarpeen arvio osoittautui oikeaksi. Käsittelemättömän syysvehnän sato oli keskimäärin 4500 kg/ha ja herbisidikäsittelyillä saatu sadonlisä keskimäärin 300 kg/ha. Taloudellisen vertailun kohteena oli kunkin käsittellyn koejäsenen katetuotto vähennettynä käsittelemättömän koejäsenen katetuotolla. Tuloslaskelmissa käytettiin kevään 1998 hintoja. Ally-käsittelyillä sato lisääntyi 60 kg/ha enemmän kuin muilla valmisteilla. Vaikka satoero ei ole tilastollisesti merkitsevä, niin hinnaltaan edullisen Allyn käyttö oli kannattavaa. Kaikilla Ally-käsittelyillä saatiin taloudellisesti kannattava tulos, joka vaihteli pienimmän suositellun käyttömäärän 30 markasta/ha puolitetun annoksen 120 markkaan/ha. Hormoprop- ja Herbalon-käsittelyillä päästiin kannattavaan taloudelliseen tulokseen, 47-75 mk/ha, vain puolitetulla käyttömäärällä. Rikkakasvien torjunnan hyvän taloudellisen tuloksen edellytyksenä on, että pellolla on rikkakasveja, jotka alentavat syysviljojen satoa. Herbisidien käyttömääriä pienennettäessä torjuntatyö on tehtävä hyvissä ruiskutusoloissa pellon rikkakasvilajistoon hyvin tehoavalla valmisteella. Siirryttäessä käyttöohjetta pienempiin annoksiin tingitään torjunnan tehosta, mutta näin voidaan kuitenkin turvata ruiskutuksen taloudellinen tulos.

The field study was conducted by the Institute of Plant Protection of the Agricultural Research Centre of Finland at two experimental sites in Finland in 1991-1993. The aim was to investigate the effect of herbicide treatments on weeds and the yield of winter wheat. The economic return of the treatments was calculated. Winter wheat was treated with Hormoprop (mecoprop/MCPA, 400/200 g/l), Herbalon 620 (mecoprop /MCPA/clopyralid, 400/200/21.5 g/l) and Ally 20 DF (metsulfuron-methyl, 200 g/kg). Herbicides were applied at tillering or early stem elongation stage (Zadoks 24-30). The application rates were the lowest recommended or 3/4 or 1/2 of the recommended dose. The average weed density was 210 weeds/m2 and the air-dry weight 51 g/m2. The treatments lowered the weed density to 32-105 plant/m2 and the weight by 75 % at least. Only the lowest Herbalon rate failed, and giving an efficacy of 73 % in weed weight. The untreated plots yielded 4500 kg/ha and the treated plots a 300 kg/ha greater yield. The economic return of the treatments was calculaetd takinginto account the amount and price of the product used. Only the lowest amounts of the phenoxy-acid herbicides and the metsulfuron-methyl treatments gave a positive net return, that is, FIM 30-120 or 5-20/ha. All extra work, product price, tramping, harvesting drying and transporting costs were included in the calculations. An economically positive return was achieved only at reduced herbicide rates under relatively weedy conditions.