Kirjanpitotilojen viljelijäkyselyn tulokset ja maksuvalmius

Abstract

Kannattavuuskirjanpitotilojen viljelijäkysely - vuosi 2002: Raportti perustuu keväällä 2002 MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotiloille lähetettyyn kyselyyn. Kirjanpitotiloja on yli 1000 eri puolilla Suomea ja ne edustavat kaikkia päätuotantosuuntia. Kyselylomakkeen palautti 555 viljelijää, joten palautusprosentiksi muodostui 54 %. Kotieläintiloja vastanneista oli noin 60 prosenttia ja kasvinviljelytiloja 40. Kerätty aineisto painotettiin vastaamaan koko maan niiden tilojen rakennetta, joiden taloudellinen koko on vähintään 8 ESU:a (EU:n maatilatypologian mukainen kokoluokitus). Tämä mahdollistaa tulosten yleistämisen koko Suomen aktiivimaatiloihin, jotka ovat edellä mainittua kokoa suurempia. Tilat jaettiin tarkastelua varten kasvinviljely- ja kotieläintiloihin sekä kolmeen tilakokoluokkaan. Kysely kattoi useita aihealueita. Keskeisimpiä olivat kysymykset tuotannon laajentamisesta ja järjestämisestä, lomituksesta, viljelijöiden koulutustarpeista ja stressinhallinnasta. Viimeisen viiden vuoden aikana tilakokoaan laajentaneista viljelijöistä yli neljännes koki tilakoon laajennusvaiheessa osaavan aputyövoiman saannin, epätasapainon tilan tuotantomenetelmissä sekä toimistotyöt ongelmallisiksi. Keskikokoisilla kasvinviljelytiloilla näitä ongelmia oli harvimmin. Laajennuksen jälkeen yleisin ongelma oli työmäärän lisääntyminen. Tämä korostui kotieläintiloilla. Noin viidennes viljelijöistä katsoi toimistotöiden lisääntymisen, epätasapainon tilan tuotantomenetelmissä ja töiden ulkoistamisen aiheuttavan ongelmia. Ammatillisen täydennyskoulutuksen osalta viljelijät ovat kiinnostuneimpia talousasioiden tuntemuksen kehittämisestä. Eniten lisäkoulutustarvetta on viljelijöiden mielestä verotukseen (74 % viljelijöistä), atk:n hallintaan (73 %) ja maatilan talousasioihin liittyvään koulutukseen. Lomittajien osaamiseen viljelijät ovat melko tyytyväisiä. Lomitusjärjestelmän suurin epäkohta on ammattitaitoisten lomittajien saaminen. Muun muassa sikatalouteen erikoistuneita ja koneiden käytön hallitsevia lomittajia tarvittaisiin lisää. Stressiä aiheuttavia tekijöitä ovat erityisesti EU:n maatalouspolitiikka ja jatkuvat muutokset yhteiskunnassa. Parhaimpina stressin hallintakeinoina viljelijät pitävät ystävyyssuhteita, perhettä ja harrastetoimintaa. Maito-, sika- ja viljatilojen maksuvalmius 1998 - 2000: Tutkimuksessa selvitettiin viljan-, sianlihan- ja maidontuotantoa päätuotantosuuntanaan harjoittavien maatilayrittäjien maksuvalmiutta ja sen kehitystä vuosina 1998 - 2000. Samalla selvitettiin tuotantosuuntien maksuvalmiuksien eroja sekä tulonmuodostumista. Tutkimusaineisto koostui 269 kannattavuuskirjanpitotilasta, joista 191 oli maitotiloja, 70 viljatiloja ja 8 lihasikatiloja. Tutkimusaineisto oli paneeliaineisto, jonka tilat olivat mukana kannattavuuskirjanpitotoiminnassa vuosina 1996 - 2000 yhtäjaksoisesti. Tutkimuksessa käytettiin kassavirtapohjaisia maksuvalmiuden tunnuslukuja todellisin kassaan maksuin ja kassasta maksuin. Tutkimuksessa pyrittiin tarkastelemaan koko maatilan maksuvalmiutta huomioimalla kaikki tulot ja menot. Maitotilojen maksuvalmius oli vakaa. Maitotilojen maksuvalmius pysyi suhteellisesti lähes samana ja absoluuttisesti se hieman parani. Lihasikatilojen maksuvalmius vaihteli maitotiloja enemmän. Tutkimusjakson aikana lihasikatilojen maksuvalmius heikkeni suhteellisesti mutta absoluuttisesti se parani. Viljatiloilla maksuvalmius parani huomattavasti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, mutta se vaihteli vuosittain herkimmin sääolojen mukaan. Tuotantosuunnista viljatiloilla oli paras suhteellinen maksuvalmius tutkimusajanjakson lopussa. Niillä muiden kuin maatalouden tulojen osuus oli huomattava (yli 35 prosenttia kaikista tuloista). Maitotiloilla muiden tulojen osuus oli alle 18 prosenttia ja lihasikatiloilla alle 9,5 prosenttia. Absoluuttisesti muiden tulojen osuus kaikista tuloista oli suurin viljatiloilla ja seuraavaksi suurin lihasikatiloilla. Muiden kuin maatalouden tulojen merkitys maksuval-miuden kannalta oli suuri kaikissa tuotantosuunnissa. Tarkastelussa mukana olleiden tuotantosuuntien maksuvalmius oli herkkä sekä tukien, kustannusten ja tuottajahintojen muutoksille. Pienetkin prosenttimuutokset mainituissa erissä voivat vaarantaa maksuvalmiuden ja koko yritystoiminnan. Muiden kuin varsinaisten tuotantotoiminnan tulojen merkitys maksuvalmiuden kannalta lisääntyi tutkimuskaudella.

Survey of bookkeeping farms - 2002: The report is based on a questionnaire sent to farms participating in the profitability bookkeeping of the MTT Agrifood Research Finland in spring 2002. There are altogether more than 1,000 bookkeeping farms located in different parts of Finland, and they represent all the most important production sectors. 555 farmers returned the questionnaires, which means that the response rate was 54%. 60% of the returned questionnaires came from livestock farms and 40% from crop farms. The data were weighted to correspond to the situation on all Finnish farms whose size is at least 8 ESU (economic size unit applied in the EU). This allows the generalisation of the results to all active farms in Finland which are above this size. For the study the farms were divided into crop and livestock farms and three farm size classes. The questionnaire covered several topics. The most important ones were the expansion and organisation of the production, farm relief services, need for training and stress management. More than a quarter of farmers who had expanded their farms in the past five years had experienced problems with finding skilled labour, imbalance in the production methods and paperwork. Such problems were the least frequent on average-sized crop farms. After the expansion process the most common problem was the increase in the amount of work, especially on livestock farms. About a fifth of the farmers considered the increased paperwork, imbalance in the production methods and outsourcing problematic. In the case of further vocational training the farmers were mainly interested in economics and financing. Farmers experienced needs for training in taxation (74%), computer skills and data management (73%) and farm economics. Farmers were quite satisfied with the skills of the farm relief workers. The main problem in the farm relief services was the availability of skilled workers. More workers specialised e.g. in pig husbandry and use of machinery would be needed. The most common factors causing stress were the agricultural policy of the EU and continuous changes in the society. The best means for stress management are friends, family and leisure activities. Liquidity of dairy, pig and cereal farms in 1998 - 2000: The study was concerned with the liquidity of farm entrepreneurs practising cereal, pig and milk production as their main activity in 1998 - 2000. The differences in the liquidity between the production sectors and composition of incomes were also examined. The data consisted of 269 farms participating in the profitability bookkeeping, including 191 dairy farms, 70 cereal farms and 8 fattening pig farms. The data was a panel data, where the farms concerned were involved in the profitability bookkeeping through the whole period 1996 - 2000. Cash flow - based key figures for liquidity according to the actual payments were used in the study. Efforts were made to cover the liquidity of the whole farm enterprise, taking into account all incomes and expenses. The liquidity of dairy farms was quite stable. It was about the same all through the period covered by the study, and in absolute terms there was even some improvement. The liquidity of pig farms varied more, and during the period concerned it weakened in relative terms but improved in absolute terms. On cereal farms liquidity improved clearly, in both relative and absolute terms, but there was considerable variation between the years due to the weather conditions. At the end of the period the liquidity of cereal farms was the highest of the three production sectors. On cereal farms the share of income other than agricultural income is considerable (more than 35% of all incomes), while on dairy farms this income represents 18% and on pig farms less than 9.5% of the total income. In absolute terms the share of income other than agricultural income was the highest on cereal farms and the second highest on fattening pig farms. The role of income other than agricultural income was highly significant in terms of liquidity in all production sectors. The liquidity of all the production sectors covered by the study was quite sensitive to fluctuations in support, costs and producer prices. Even minor changes in these may put the liquidity and the whole business activity at risk. The significance of incomes other than those generated by the production activity increased during the period concerned.