Luke
 

Igluja ja ternimaitoa : tuloksia InnoNauta -hankkeen vasikkatutkimuksista

dc.contributor.acMTT-
dc.contributor.authorHuuskonen, Arto (toim.)-
dc.contributor.csMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus-
dc.contributor.departmentMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KEL Kotieläintuotannon tutkimus / Ruukki (ELR)-
dc.date.accepted2013-01-17-
dc.date.accessioned2013-03-19T10:00:28Z
dc.date.accessioned2025-06-04T15:17:51Z
dc.date.available2013-03-19T10:00:28Z
dc.date.created2012-11-07-
dc.date.issued2012-
dc.date.modifiedVerkkojulkaisu päivitetty 8.11.2012-
dc.description.abstractMTT:n hallinnoiman InnoNauta Kehitys -hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää vasikoiden alkukasvatukseen liittyviä kysymyksiä. MTT Maaningan toimipisteessä toteutetun kasvatuskokeen tarkoituksena oli verrata vasikoiden kasvua, terveyttä ja käyttäytymistä iglukasvatuksessa ja perinteisessä sisäkasvatuksessa. Koe tehtiin maalis-kesäkuussa 2009. Kokeen 19 sonnivasikkaa ja 13 lehmävasikkaa syntyivät helmi-huhtikuussa. Koekäsittelyt olivat 1) kasvatus ulkona iglussa (2 vasikkaa/iglu), 2) kasvatus sisäkarsinassa lämpimässä navetassa (2 vasikkaa/karsina). Vasikoiden rehun syönti ja energian saanti olivat pienemmät igluissa kuin sisäkarsinoissa kasvatetuilla vasikoilla. Päiväkasvu oli igluissa kasvatetuilla sonnivasikoilla hieman matalampi kuin sisäkarsinoissa kasvatetuilla vasikoihilla. Myös syömiseen käytetty aika oli lyhyempi igluvasikoilla kuin sisävasikoilla. Rehuastiat oli sijoitettu iglujen ulkopuolelle etukarsinaan, ja siten rehun ajoittainen kosteus saattoi heikentää igluvasikoille tarjolla olleen rehun maittavuutta. Lisäksi sairastelu saattoi heikentää igluvasikoiden ruokahalua. Vasikoiden ulkokasvatuksessa rehuastioiden sijoittamiseen tuleekin kiinnittää huomiota, jotta sääolosuhteet eivät pääse vaikuttamaan haitallisesti vasikoille tarjolla olevan rehun laatuun ja vasikoiden syömiskäyttäytymiseen. Kokeessamme iglukasvatusta verrattiin kasvatukseen sisäkarsinoissa, joissa olosuhteet olivat vasikoiden kannalta erityisen hyvät. Näin ollen iglukasvatuksella ei tutkimuksessa saavutettu etuja sisäkasvatukseen verrattuna. Vasikoiden hoidon vaatimaa työmäärää sekä erilaisten teknologisten ratkaisuiden toiminnallisuutta tutkittiin vasikkakasvattamoissa. Selvityksen kohteina olivat eristämättömät kasvatusympäristöt, joita on jonkin verran otettu käyttöön myös suomalaisilla maitotiloilla. Lisäksi tutkittiin vasikoiden hoitotyötä naudanlihantuotantoon erikoistuneessa välikasvatuksessa ja loppukasvattamoiden vasikkakasvattamoissa. Tuottajat olivat tyytyväisiä vasikoiden terveyteen kylmissä kasvatusympäristöissä, mikä oli ollut pääasiallinen syy valittuun kasvatustapaan. Verhoseinähalleissa kylmyys ei haitannut työskentelyä eikä vasikoiden hoitoa, kun toimittiin olosuhteiden mukaisesti. Taivasalle sijoitettujen iglujen hoidon haasteena olivat sääolot, etenkin talvella mutta myös syksyllä. Sisälle igluun hoidettavat vasikat voivat todennäköisesti hyvin suojassaan myrskyisälläkin säällä, kun myrskyluukun voi laittaa kiinni ja iglu on runsaasti kuivitettu. Hoitajalle huono sää teettää kuitenkin lisätyötä. Iglut kannattaa sijoittaa tuulensuojaiseen paikkaan. Lämpimien välikasvattamoiden osalta huomiota herättävää oli vasikoiden suuri sairastavuus. Paitsi että eläinten terveydentilan seuranta, lääkintä ja hoito vaativat työtä, sairastuvuus aiheuttaa kustannuksia ja kuormittaa tuottajia tai hoidosta vastaavia myös henkisesti. Suurissa välikasvattamoissa karsinoiden makuualueiden ja ritilälattioiden kolaaminen vaati paljon työtä. Kuormittavuuden arvioinnin mukaan kolaustyö rasittaa merkittävästi yläraajoja. Pitkäaikaisen altistuksen myötä työntekijöillä on riski saada rasitusvammoja. Hankkeessa toteutettiin myös pilottitutkimus vasikoiden seerumin totaaliproteiinin määrityksestä refraktometrillä. Aineisto kerättiin Atrian ternivasikkakasvattamoon tulleista välitysvasikoista nupoutuskäyntien yhteydessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli totaaliproteiinipitoisuuksia mittaamalla määrittää ternimaitojuoton onnistumista välitysvasikoilta. Tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin ottamalla verinäytteet 64 välitysvasikalta totaaliproteiinin mittaamista varten. Seerumin totaaliproteiinipitoisuutta 50 g/l pidetään yleisesti riittävän hyvän passiivisen immuniteetin rajana nuorilla, alle 10 vuorokauden ikäisillä vasikoilla. Tätä raja-arvoa käyttämällä 59,4 % tämän tutkimuksen vasikoista kärsi puutteellisesta passiivisesta immuniteetistä. Tässä tutkimuksessa olleiden vasikoiden ikäjakauma oli 17 54 vuorokautta keskiarvon ollessa 29,8, mediaanin 28,5 ja keskihajonnan 8,2 vuorokautta. Näin vanhoilla vasikoilla seerumin totaaliproteiinipitoisuuksia on tutkittu vähemmän kuin nuoremmilla vasikoilla, mutta tutkimukset viittaavat siihen, että 30 vuorokauden ikäisillä vasikoilla puutteellisen passiivisen immuniteetin raja- arvo 45 g/l olisi oikeampi kuin 50 g/l. Tätä raja-arvoa käyttämällä 21,9 % tutkituista vasikoista kärsi puutteellisesta passiivisesta immuniteetistä. Heikko passiivien immuniteetti lisää vasikoiden kuolleisuutta. Riittävän hyvän passiivisen immuniteetin raja-arvona pidetään yleisesti vasikan seerumin IgG1-pitoisuutta 10 g/l. Luotettavin tulos saadaan, kun verinäyte otetaan 36 48 tunnin kuluessa vasikan syntymästä. Ennen tätä ajankohtaa imeytyminen on vielä käynnissä, ja tämän jälkeen IgG1-pitoisuudet alkavat vähitellen laskea hajoamisen ja erittymisen takia. Vasikan oma vasta-ainetuotanto käynnistyy vähitellen ensimmäisten elinpäivien ja -viikkojen aikana, ja noin 6 viikon ikäisellä vasikalla sen omat immuniglobuliinit vastaavat pääsääntöisesti humoraalisesta eli vasta-ainevälitteisestä puolustuksesta. Ternimaidon laatu, juottomäärä ja juottotapa sekä ensimmäisen juoton ajankohta ovat tärkeimmät vasikan passiivisen immuniteetin muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Vasikan tulee saada noin 2 litraa hyvälaatuista ternimaitoa mahdollisimman pian syntymänsä jälkeen. Ternimaidon riittävä laatu varmistetaan mittaamalla IgG-pitoisuus, jonka tulee olla yli 50 g/l. Kolostrometri ja Brix-refraktometri ovat kenttäolosuhteisiin soveltuvia ternimaidon laatumittareita. Eläinlääkäri voi seurata tilan ternimaitojuottojen onnistumista mittaamalla vasikoiden seerumin IgG1-pitoisuutta. Ternimaitojuottoa voidaan pitää onnistuneena, kun vasikan seerumin IgG1-pitoisuus 36 48 tunnin iässä ylittää 10 g/l. Saatavilla on useita kenttäolosuhteisiin soveltuvia, edullisia ja nopeita epäsuoria menetelmiä ternimaitojuoton onnistumisen seurantaan. Tällaisia menetelmiä ovat seerumin kokonaisproteiinin tai gammaglutamyylitransferaasin mittaaminen sekä glutaraldehyditesti. Vasikkakuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin keväällä 2011 Pohjois-Savossa 1 159 lypsykarjatilalla (yhteensä 28 630 lehmää) ProAgrian tuotosseurantatietoja vuodelta 2009 käyttäen. Vuonna 2009 Pohjois-Savossa vasikkakuolleisuus oli tuotosseurantatiloilla 6,99 %. Koko maan tuotosseurannassa olevien lypsykarjatilojen vasikkakuolleisuus oli 8,21 %. Tutkimuksessa mukana olleista tiloista 99,2 % oli tavanomaisessa tuotannossa ja 0,8 % luonnonmukaisessa tuotannossa. Luonnonmukaisessa tuotannossa vasikkakuolleisuus (10,49±3,98 %, n=9) oli 3,53 prosenttiyksikköä tavanomaista tuotantomuotoa (6,96±6,21 %, n=1150) korkeampi. Karjakoko vaikutti vasikkakuolleisuuteen. Korkein vasikkakuolleisuus (8,42±5,25 %, n=166) oli tiloilla, joilla oli 40 80 lehmää. Toiseksi korkeimmat vasikkakuolleisuusluvut (8,24±4,04 %, n=16) olivat 80 160 lehmän tiloilla. Kolmanneksi korkein vasikkakuolleisuus oli 20 40 lehmän tiloilla, joissa kuolleisuus oli 7,01±5,73 % (n=501). Alle 20 lehmän tiloilla kuolleisuus oli 6,43±6,95 % (n=474). Yli 160 lehmän karjoja ei huomioitu tässä tutkimuksessa alhaisen määrän vuoksi. Karjan keskituotoksella ei tämän tutkimuksen mukaan ollut vaikutusta vasikkakuolleisuuteen. Sen sijaan maidon bakteerimäärillä ja vasikkakuolleisuudella on selvä yhteys. Meijeriin lähetetyn maidon bakteerimäärän ylittäessä 7000 pmy/ml vasikkakuolleisuus oli 9,18±5,32 % (n=165). Bakteerimäärän ollessa 4501 7000 pmy/ml vasikkakuolleisuus oli 7,85±5,91 % (n=194). Tiloilla, joissa maidon bakteerimäärä oli 2501 4500 pmy/ml, vasikkakuolleisuus oli 6,62±6,12 % (n=351). Maidon bakteerimäärän laskiessa alle 2500 pmy/ml vasikkakuolleisuus oli 6,1±5,32 % (n=446). Kun tankkimaidon solumäärä kasvoi, vasikkakuolemia oli enemmän. Tiloilla, joissa maidon solumäärä ylitti 400 000 kpl/ml, vasikkakuolleisuus oli 8,86±9,04 % (n=16). Maidon solumäärän ollessa 250 000 400 000 kpl/ml vasikkakuolleisuus oli 8,48±6,99 % (n=117). Solumäärätasolla 100 000 250 000 kpl/ml vasikkakuolleisuus oli 6,95 ±6,00 % (n=778). Tiloilla, joilla maidon solumäärä oli alle 100 000 kpl/ml, vasikkakuolleisuus oli 6,30±6,20 % (n=247). Korkea maidon solumäärä saattaa olla seurausta tilalla harjoitetusta yleisemmästä eläinten hoitokulttuurista, joka ilmenee myös korkeana vasikkakuolleisuutena.fi
dc.description.abstractOne objective of the InnoNauta Kehitys project was to compare the growth performance, health and behaviour of the calves housed in outdoor hutches and in a warm barn. The study began in March and ended in June, and 19 dairy bull calves and 13 dairy heifer calves were used in the experiment. The treatments were 1) housing in uninsulated outdoor hutches (2 calves/hutch) and 2) housing in a pen in the insulated barn (2 calves/pen). The temperature varied between -16,5 °C and +35,7 °C inside the hutches and between +10,1 °C and +25,1 °C in the barn. The calves housed in the barn consumed 37 % more concentrates and 26 % more hay and spent more time eating than the calves housed in the hutches. The bull calves housed in the hutches had lower growth rate than the bull calves housed in the barn. Respiratory infections were not observed at all but diarrhea was observed more often in the calves housed in the hutches than in the barn. In our study the environmental conditions in the barn were very good and therefore the outdoor hutch housing did not benefit the calves. Attention should be paid to the placement of the feeding troughs in the hutch housing to prevent the harmful effects of bad weather on the calves feeding behaviour and feed quality. A pilot research was carried out to determine the serum total protein content of calves with a refractometer. The research data was collected by taking blood samples from 64 delivered calves for the measurement of the serum total protein content. The total protein content of the calves ranged from 38,0 to 64,0 g/l. The average total protein content was 48,4 g/l, the median was 48,0 g/l and the standard deviation was 4,74. The serum total protein content of 50 g/l is generally considered as a good enough passive immunity threshold for young, less than 10-day-old calves. By using this threshold limit 59,4 % of the calves of this research suffered from a lack of passive immunity. The age range of the calves in this research was from 17 to 54 days, with an average of 29,8 days, a median of 28,5 days as well as a standard deviation of 82 days. As the serum total protein co39ntent of older calves has been researched less. Current research suggests that the threshold limit of 45 g/l of lack of passive immunity of 30 day old calves would be more correct. By using this threshold limit of 21,9 % of the researched calves suffered from a lack of passive immunity. Colostrum quality and volume, method and timing of administration are the most important factors affecting the passive immunity of a calf. A calf should get about 2 l of good quality colostrum as soon as possible after birth. The key characteristics of colostrum should be measured to ensure the proper quality of colostrum. To ensure the quality of colostrum its key characteristics should be measured. The IgG-content has to be over 50 g/l. Colostrometer and Brix refractometer are good instruments for measuring colostrum quality in field circumstances. A veterinarian can follow the success of colostrum feeding by measuring the IgG-content of the calves serum. Colostrum feeding can be considered successful when the IgG1-concentration in serum is over 10 g/l at 36 48 hours. Factors affecting calf mortality were examined in the spring of 2011 in a North Savo in 1159 dairy farms with (a total of 28 630 cows) using the ProAgria monitoring data from the year 2009. In 2009, the calf mortality rate of the monitored farms in North Savo was 6,99 %. This research found that the size of the herd affects calf mortality (r=0.146, p <0.001, Spearman). The amount of bacteria in the milk and mortality of calves does have a clear correlation (r=0.139, p<0.001, Spearman).en
dc.description.dacok-
dc.description.stav-
dc.formatSekä painettu että verkkojulkaisu-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent66 s-
dc.format.size2145-
dc.identifier.elsb978-952-487-413-7-
dc.identifier.elss1798-6419-
dc.identifier.isbn978-952-487-412-0-
dc.identifier.issnl1798-6419-
dc.identifier.olddbid379260
dc.identifier.oldhandle10024/438279
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/98050
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-952-487-413-7-
dc.languagefin-
dc.language.lsfin-
dc.language.lseng-
dc.publisherMTT-
dc.publisher.placefi-
dc.publisher.placeJokioinen-
dc.relation.ispartofseriesMTT Raportti-
dc.relation.issn1798-6419-
dc.relation.numberinseries69-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/438279
dc.subject.agriforsvasikka-
dc.subject.agriforstuotantoympäristöt-
dc.subject.agriforsiglut-
dc.subject.agriforsternimaito-
dc.subject.agriforskasvu-
dc.subject.agriforsterveys-
dc.subject.agriforskäyttäytyminen-
dc.subject.agriforstyönkäyttö-
dc.subject.agriforskuivitus-
dc.subject.finagriKo-
dc.subject.ftecalves-
dc.subject.ftehousing environments-
dc.subject.ftehutches-
dc.subject.ftecolostrum-
dc.subject.ftegrowth-
dc.subject.ftemortality-
dc.subject.ftehealth-
dc.subject.ftebehaviour-
dc.teh22100008-
dc.titleIgluja ja ternimaitoa : tuloksia InnoNauta -hankkeen vasikkatutkimuksista-
dc.typem-
dc.type.bib3. Kirjat raportit ja oppaat-
dc.type.okmfi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
mttraportti69.pdf
Size:
2.09 MB
Format:
Adobe Portable Document Format

Kokoelmat