Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä : Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen

Abstract

Tämän selvityksen tavoitteena oli selvittää Suomen ruokasektorin arvonlisän saavutettavissa oleva kasvupotentiaali vuoteen 2035 mennessä. Ruokasektorin määritellään sisältävän alkutuotannon – maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn – sekä elintarvike- ja juomateollisuuden toimialat. Arvonlisä tarkoittaa sektorin kansantalouteen synnyttämää arvoa, joka koostuu yritysten maksamista palkoista, investoinneista tehdyistä poistoista sekä toimintaylijäämästä, eli yritysvoitoista. Vuonna 2020 maatalous ja elintarviketeollisuus tuottivat kansantaloudelle arvonlisäystä yhteensä noin 4,7 miljardia euroa. Tämä on noin kaksi prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Alkutuotannon perushintainen arvonlisäys oli 1,8 miljardia euroa vuonna 2020 ja elintarviketeollisuuden 2,9 miljardia euroa. Selvityksessä tehtyjen laskelmien mukaan alan arvonlisää olisi mahdollista nostaa vuosien 2018–2020 keskimääräisestä 4,5 miljardia eurosta 1,7 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä. Tämä merkitsisi 39 %:n kasvua, josta vajaa puolet syntyisi uusia arvoketjuja rakentamalla ja runsaat puolet vientiä lisäämällä. Kotimaan markkinoiden orgaanisella kasvulla sekä tietyissä tuoteryhmissä tuonnin korvaamisella kotimaisilla vaihtoehdoilla voitaisiin myös kasvattaa arvonlisää muutamalla prosentilla. Koko sektorin kasvupotentiaali on johdettu yksittäisten tuoteryhmien arvonlisän kasvuarvioista. Ruokasektori koostuu hyvin vaihtelevista toimialoista ja segmenteistä, joiden kasvupotentiaalit eroavat huomattavasti toisistaan. Selvityksessä osoitetaan, kuinka ruokasektoriin voidaan saada 4,8 miljardia euroa lisää liikevaihtoa vuoteen 2035 mennessä. Liikevaihdon kasvusta valtaosa tulisi sekä uusien arvoketjujen että perinteisten toimialojen viennistä, ja tarkoittaisi elintarvikeviennin arvon kolminkertaistumista vuoteen 2035 mennessä. Vaikka tämä on haasteellista saavuttaa, elintarvikeviennin lisäämisellä on monisyinen tarve. Viime vuosina tapahtunut kuluttajien ostovoiman heikentyminen on osoittanut kotimarkkinoiden kasvuun liittyvät rajoitteet ja riskit. Viennin avulla Suomen elintarvikesektorin tuotannon taso on helpommin ylläpidettävissä ja kehitettävissä. Vienti kotimarkkinoiden vaihtoehtoisena kanavana on riskien hallintaväline sekä yksittäisille yrityksille että koko sektorille. Arvonlisän kasvattaminen vaatii kuitenkin laajapohjaista tavoitteellista työtä. Skenaarion viitoittamaa kasvua konkretisoivat toimiala- tai tuoteryhmäkohtaiset kasvutavoitteet ja niiden edellytykset liikevaihdon ja arvonlisän osalta. Kasvupotentiaali on määritelty ja yhtenäistetty alan eri toimijoiden, sidosryhmien ja konsulttien sekä tutkijoiden näkemysten perusteella. Skenaarion lopuksi on linjattu tärkeämpiä toimenpide-ehdotuksia elintarvikeyrityksille ja hallinnolle, mutta se ei ole vielä valmis ja yksityiskohtainen toimenpideohjelma. Kasvupotentiaalia saavuttaakseen ruokasektorin toimijoiden on yhdessä rakennettava yhteistyö- ja toimintamalleja yritysten, hallinnon eri organisaatioiden ja sidosryhmien kesken. Tutkimuksen osalta tätä prosessia on mahdollista myötävaikuttaa syventävillä selvityksillä konkreettisten toimenpiteiden vaikutuksista ja kasvua saavuttaneiden maiden kokemuksista ja toimintatavoista.