Luke
 

Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen viherrakentamisen kasvualustoissa ja rakenteissa

dc.contributor.authorTuhkanen, Eeva-Maria
dc.contributor.authorJuhanoja, Sirkka
dc.contributor.authorSalo, Tapio
dc.contributor.departmentMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Jokioinen (KJO/1111)-
dc.contributor.departmentMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Puutarha / Piikkiö (KPI/1131)-
dc.date.accessioned2014-10-06T12:03:59Z
dc.date.accessioned2025-05-31T02:19:17Z
dc.date.available2014-10-06T12:03:59Z
dc.date.issued2014
dc.description.abstractTässä selvityksessä kartoitetaan jätemateriaalien käyttökohteita viherrakentamisen kasvualustoissa ja rakenteissa, selvitetään jätemateriaaleista saatuja käyttökokemuksia maa- ja viherrakentamisessa sekä kartoitetaan tietotarpeita, joita jätemateriaalien tuotteistamiseen kasvualustoina tarvitaan. Tavoitteena on edistää jätemateriaalien paikallista, ympäristöystävällistä ja taloudellista uusiokäyttöä ja korvata tarkoitusta varten tuotettuja, kaivettuja tai louhittuja materiaaleja jätemateriaaleilla. Puhdistamoliete- ja biojätekomposti ovat hyviä raaka-aineita viherrakentamisen kasvualustoihin. Hyvän kompostin ominaisuudet ovat lähellä täysin maatuneen turpeen ominaisuuksia, ja komposti sisältää yleensä runsaasti ravinteita. Komposteilla voitaneenkin jatkossa yhä enemmän korvata turpeen ja epäorgaanisten lannoitteiden käyttöä kasvualustoissa. Yhdyskuntajätteen poltossa syntyvää pohjakuonaa ja -tuhkaa käytetään useissa Euroopan maissa maa- ja tierakentamiseen. Pohjakuonan käyttöä paikallisessa maarakentamisessa on mahdollista ja luultavasti tarkoituksenmukaista lisätä. Prosessoidut pohjakuonat saattavat fysikaalisten ominaisuuksien puolesta soveltua korvaamaan hiekkaa, soraa ja mursketta viher- ja maarakentamisessa. Kuonan käyttöön kasvualustojen aineksena kaivataan tietoa sopivista seossuhteista ja vaikutuksesta pH:hon sekä soveltuvuudesta kasveille. Jätemaiden soveltuvuuden kasvualustan raaka-aineeksi ratkaisee raekokojakauma ja aineksen tasalaatuisuus. Kierrätettävät maa-ainekset ovat useimmiten runsaasti savesta sisältäviä, jolloin niiden käyttökelpoisuus sellaisenaan kasvualustan raaka-aineeksi on huono. Vähemmän savesta sisältäviä, puhtaita ja tasalaatuisia jätemaita voidaan helpommin hyödyntää kasvualustoissa. Betonimurske soveltuu maarakentamisessa hyvin luonnonkiven korvaajaksi, sillä betonimurskeella saadaan parempia kantavuuksia ja se on kevyempää kuin luonnonkivi. Betonimurskeen käyttöä maarakentamisessa on mahdollista lisätä. Betonimurskeella voitaneen korvata luonnonkiveä ja muita epäorgaanisia materiaaleja (leca-sora, laavakivi, liuskekivi) myös viherrakentamisen sovelluksissa. Selvitettävä on kuitenkin betonimurskeen vaikutus kasvualustan pH:hon, happamoittavat seosaineet ja -suhteet sekä raekokojakauma eri käyttötarkoituksiin (esim. kantavat kasvualustat, viherkatot). Tiilimurske on huokoista ja kevyttä suhteessa moniin muihin epäorgaanisiin materiaaleihin. Sen vedenpidätyskyky on hyvä ja pH usein emäksinen, joten näiltä ominaisuuksiltaan tiilimurske on hyvin lupaava materiaali viherrakentamisen kasvualustoihin. Kierrätyslasista kuumentamalla valmistettu kevyt kiviaines, vaahtolasi, saattaa soveltua korvaamaan kasvualustojen epäorgaanisia aineksia, kuten mursketta, laavakiveä ja leca-soraa, keventäjänä ja vedenläpäisyn parantajana. Turpeen korvaavaksi orgaaniseksi ainekseksi tutkitaan rahkasammalta ja biohiiltä. Uusien, ympäristövaikutuksiltaan edullisempien seosaineiden käyttö kierrätyskasvualustojen osana vaatii tuotekehittelyä ja sopivien seosten testaamista. Kierrätysmateriaaleja viherrakentamisen kasvualustoiksi käytettäessä on selvitettävä mm. sopivat orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen suhteet eri käyttötarkoituksiin, epäorgaanisen aineksen sopiva raekokojakauma, alkaalisten ainesten (betonimurske, kuona) vaikutus kasvualustan pH:hon eri seossuhteissa ja pH:n tasaamiseen sopivat seosaineet.-
dc.formatVerkkojulkaisu-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent34 p.-
dc.identifier.elsb978-952-487-550-9-
dc.identifier.elss1798-6419-
dc.identifier.olddbid426008
dc.identifier.oldhandle10024/484572
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/89486
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-952-487-550-9-
dc.language.isofin-
dc.okm.discipline415 Muut maataloustieteet-
dc.okm.internationalcopublicationei-
dc.publisherMTT-
dc.publisher.countryFI-
dc.publisher.placeJokioinen-
dc.relation.ispartofseriesMTT Raportti-
dc.relation.numberinseries161-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/484572
dc.subject.finagriMaatalous - yleistä, maatalousekonomia,maatalousneuvonta, maaseudun kehittäminen-
dc.subject.keywordbiohiili-
dc.subject.keywordhulavesien hallinta-
dc.subject.keywordorgaaninen aines-
dc.subject.keywordtienvarsien viheralue-
dc.subject.keywordviherkatto-
dc.subject.ysabetoni-
dc.subject.ysajätteenpoltto-
dc.subject.ysakierrätys-
dc.subject.ysakomposti-
dc.subject.ysakuona-
dc.subject.ysalasi-
dc.subject.ysarakennusjätteet-
dc.subject.ysatuhka-
dc.subject.ysauusiokäyttö-
dc.subject.ysaviherrakentaminen-
dc.subject.ysayhdyskuntajätteet-
dc.teh7215134-
dc.titleKierrätysmateriaalien hyödyntäminen viherrakentamisen kasvualustoissa ja rakenteissa-
dc.type.oa1 Open access -julkaisu-
dc.type.okmfi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
mttraportti161.pdf
Size:
458.29 KB
Format:
Adobe Portable Document Format

Kokoelmat