Juottomäärän vaikutus vasikoiden tuotantotuloksiin ja tuotannon talouteen kolmivaihekasvatuksessa

Abstract

Tutkimuksessa verrattiin vapaata ja rajoitettua juottoa ja niiden vaikutusta vasikoiden kasvuun, rehujen syöntiin ja tuotannon talouteen. Tutkimus sisälsi kaksi vasikoiden juottokoetta MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla. Vasikoiden juomarehun kulutus oli korkeampi vapaalla kuin rajoitetuilla juotolla. Kolmannesta juottoviikosta eteenpäin päivittäinen keskimääräinen juomamäärä vapaalla juotolla oli 9-10 litraa päivässä. Rajoitetuilla juotoilla keskimääräinen juomamäärä oli kolmannesta juottoviikosta eteenpäin 6-7 litraa eläintä kohti päivässä. Rajoitetusti juotetut eläimet söivät juottokauden aikana merkitsevästi enemmän väkirehua ja säilörehua kuin vapaasti juotetut vasikat. Kahden kuukauden ikään saakka vapaasti juotetut vasikat kasvoivat nopeammin kuin rajoitetusti juotetut. Ruokintaryhmien välinen ero elopainon kehityksessä tasoittui vieroitusajanjaksona 8-10 viikon iässä. Alkukasvatus-kauden ruokinnalla ei tässä kokeessa ollut vaikutusta koko kasvatuskauden keskimääräisiin kasvulukuihin ja teurastuloksiin. Tulokset osoittivat, että runsaan juoton aiheuttama kasvun nopeutuminen vasikkakaudella ei vaikuta myönteisesti eläinten kasvuun koko kasvatuskaut-ta tarkasteltaessa. Taloudellisesti järkevin juottomäärä vasikkakaudella lienee 6-8 litraa vasikkaa kohti päivässä. Tätä alhaisemmalla juomamäärällä ruoki-tut vasikat eivät välttämättä pysty kompensoimaan alkuvaiheen heikompaa kasvutulostaan kasvatuskauden aikana. Vasikoiden vapaa juotto lienee perus-teltua ainoastaan tapauksissa, joissa on käytettävissä elintarviketeollisuuden sivutuotteena syntyviä maitohuuhteita vasikoiden juomana.