Huonon sadon riski eri ohralajikkeilla ja riskiin vaikuttavat muut ulkoiset tekijät : empiirisen aineiston analysointi yleistetyillä lineaarisilla malleilla

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia kevätohran huonon sadon riskiin vaikuttavia ulkoisia tekijöitä Suomen neljällä eteläisimmällä viljelyvyöhykkeellä. Päämielenkiinto kohdistui ohralajikkeeseen huonon sadon riskiin vaikuttavana tekijänä. Tutkitut ohralajikkeet ovat: Arve, Botnia, Erkki, Jyvä, Kunnari, Kustaa, Kymppi, Mentor, Optima, Pohto, Rolfi, Saana, Scarlett, Thule, Tofta ja Video. Tutkimus toteutettiin käyttäen yleistettyjä lineaarisia malleja sekä kuvailevan tilastotieteen menetelmiä. Käytetyt yleistetyt lineaariset mallit ovat binäärisen vasteen analysointiin soveltuvia malleja; yleistetty lineaarinen malli on logistinen regressiomalli ja yleistetty lineaarinen sekamalli on logit-normaalimalli. Tutkielma toteutettiin yhteistyönä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kanssa. Käytetty sovellusaineisto on MTT:n keräämä virallisten lajikekokeiden tulosaineisto. Tulokseksi tutkimuksessa saatiin, että referenssilajike Arvea pienemmän huonon sadon riskin omaavia ohralajikkeita ovat Erkki, Jyvä, Kunnari, Mentor, Optima, Pohto, Scarlett ja Tofta. Referenssilajiketta tilastollisesti merkitsevästi suuremman huonon sadon riskin omaavia lajikkeita ei tutkimuksessa löydetty. Muita huonon sadon riskiin vaikuttavia tekijöitä havaittiin olevan korren pituus sekä maalajin ja kylvöajankohdan yhdysvaikutus. Malleja vertailtaessa havaittiin, että logistisella regressiomallilla, jossa koepaikka on kiinteä tekijä, vertailut muodostuvat herkemmin merkitseviksi kuin logit-normaalimallilla, jossa koepaikka on satunnaistekijä. Syynä on, että koepaikan ollessa satunnaistekijä, tulokset ovat yleisempiä; tulokset koskevat pelkkien koepaikkojen sijaan Suomen neljää eteläisintä viljelyvyöhykettä kokonaisuudessaan.