Mansikan lajikekokeet käytännön viljelmillä: Kokeiden perustaminen 1999 ja satovuosien 2000, 2001 ja 2002 tulokset

Abstract

Käytännön marjaviljelmille perustettiin mansikan lajikekokeet kesällä 1999. Tähän raporttiin on koottu satotulokset ja lopulliset arviot koelajikkeiden menestymisestä Suomen olosuhteissa kolmen satovuoden jälkeen. Mansikan tilakokeissa verrattiin kahdeksaa uutta mansikkalajiketta johonkin meillä tunnettuun verrannelajikkeeseen yhteensä 30 marjatilalla maan eri osissa. Kullakin koetilalla oli 2-4 uutta lajiketta, jotka olivat vierekkäisissä riveissä: Cavendish, Chambly, Emily, Gyda, Inga, Kent, Lina, ja Oka. Lisäksi jokaisella koetilalla oli yksi seuraavista verrannelajikkeista: Bounty, Honeoye, Jonsok, Polka tai Senga Sengana. Kutakin koelajiketta istutettiin 100-200 tainta. Koeviljelijät huolehtivat tutkijan laatimien ohjeiden mukaan koealueiden hoidosta, tietyistä kasvustohavainnoista sekä satoaikana koerivien poiminnasta ja marjamäärien punnituksesta. Tässä raportissa esitetään kaikkien kolmen satovuoden (2000, 2001 ja 2002) tulokset sekä lajikkeittain että koeviljelmittäin eriteltyinä. Lisäksi esitetään lajikkeiden sadon ajoittumista kuvaavia tietoja, havaintoja kukinnan runsaudesta sekä mansikkahärmän ja mansikkapunkin esiintymisestä koekasvustoissa. Yhteenvedot koelajikkeiden menestymisestä perustuvat sekä mitattuihin koetuloksiin että myös koeviljelijöiden ja tutkijan koekasvustoista ja myyntipaikoilla tekemiin havaintoihin. Koekasvustojen mansikkapunkkitilanteesta esitetään yhteenveto, joka perustuu MTT kasvinsuojelun kahden koevuoden aikana tutkimiin koekasvustoista kerättyihin suppulehtinäytteisiin. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että Cavendish -lajiketta voidaan suositella viljelyyn Suomen olosuhteissa erityisesti jäykähköillä mailla sellaisissa olosuhteissa, missä mansikkahärmä ei ole ollut vaikea ongelma. Lisäksi Kent -lajike on mahdollinen vaihtoehto viljelyyn, vaikka suunnilleen samanaikaisesti satoa tuottava Polka on yleensä ollut sekä satomäärän että sadon laadun kannalta parempi lajike Suomen oloissa. Lina olisi viljelyvarma lajike mikäli kaikki jälkisadon pienikokoiset marjat pystyttäisiin keräämään talteen. Lajike sopisi mahdollisesti hillomarjatuotantoon. Lina todettiin selvästi kestävimmäksi mansikkapunkkia vastaan verrattuna muihin lajikkeisiin, mutta täysin ilman torjuntatoimia sitäkään ei voida viljellä.

In 1999 new variety trials were set up on 30 farms in total. The trial varieties were Caven-dish, Chambly, Emily, Gyda, Inga, Kent, Lina and Oka. Each trial farm had a control variety plus 2-4 trial varieties, with about 100-200 plants of each variety. The control varieties, which have been in cultivation for a long time, were Bounty, Honeoye, Jonsok, Polka and Senga Sengana. The trial growers took care of trial plants using their normal cultivation methods and they also took care of important tasks of picking and weighing the yields. This report contains the results of three cultivation years 2000, 2001 and 2002. The most important result was, that the variety Cavendish can be recommended in Finnish conditions especially in hard clayed soil, if there is not problems with powdery mildew in the same field. The variety Kent is also one alternative to these conditions, but usually the common variety Polka had higher yields and better quality in the trials. Lina was very healthy and high yielding variety, but the berry size was very small. We also noticed that Lina was much more resistant against Strawberry mite (Phytonemus pallidus Zimm.) than any other variety. Anyway, it is not possible to grow Lina without any control of Strawberry mite either.