Kustavin Loukeenkarin kalankasvattamon vedenlaatuvaikutukset vuonna 2022 : Vuoden 2015 ympäristöseurantajärjestelmän päivitys

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli seurata Kustavin Loukeenkarin kalankasvattamon vedenlaatuvaikutuksia ympäröivällä merialueella ja kehittää vuoden 2015 KALA-MONITOR2020-hankkeessa ehdotettua, viiden vuoden välein toteutettavaa intensiivistä seurantajärjestelmää. Käyttöön otettiin uudet mittaus- ja mallinnusmenetelmät, kuten Sentinel- satelliittien korkean alueellisen erotuskyvyn sameus- ja a-klorofylli-tulkinnat sekä automaattiset fluorometri-mittaukset poijuissa ja veneestä. Nämä mittaukset yhdistettiin intensiivisen vesinäytteenoton kanssa, interpoloitiin ajallisesti ja alueellisesti ja tehtiin päivittäiset vedenlaatukartat koko tutkimusalueelta sekä vedenlaadun syvyysprofiilit ja aikasarjat laitoksen ympäriltä. Samanaikaisesti toteutetun virtausmittauksen ja aikaisemmin tehtyjen mallinnusten pohjalta arvioitiin vesimassojen liikkeet sekä kuormituksen kulkeutuminen ja sekoittuminen ympäröiville merialueille. Tulosten perusteella arvioitiin lähialuetta (1 km) laajemman merialueen alueellinen ja ajallinen vaihtelu, sekä mahdolliset vedenlaatuvaikutukset aikaisempaa tarkemmin ja kattavammin. Tuloksia verrattiin vuoden 2015 mallinnuksiin ja seurannan tuloksiin. Tulosten perusteella Saaristo- ja Selkämeren vesimassat sekoittuivat tehokkaasti Loukeenkaria ympäröivällä saaristovyöhykkeellä. Elo-syyskuun seurantajakson alun etelätuulilla laitoksen ravinnekuorma kulkeutui pohjoista kohti sekoittuen Kihdin suunnalta virtaaviin vesimassoihin ja siitä edelleen Seksmiilarin ja Uudenkaupungin saaristoa kohden. Elo-syyskuun vaihteen pohjoistuulilla kuormitus sekoittui Uudenkaupungin saaristosta kulkeutuviin rehevämpiin vesimassoihin. Tyynemmillä jaksoilla a-klorofyllipitoisuus nousi ajoittain laitoksen ympärillä juuri ja juuri havaittavasti taustapitoisuuden yläpuolelle, mutta pysyi muualla ko. saaristossa havaitun vaihtelun sisällä. Yleisesti ottaen vedenlaatu ei oleellisesti poikennut vuoden 2015 mallinnus- ja mittaustuloksista, eikä laitoksen vaikutusalueella havaittu merkittäviä vedenlaatuvaikutuksia. KALA-MONITOR2020-hankkeessa kehitettyä kalankasvatuksen ympäristöseurantajärjestelmää täydentävien satelliitti-, läpivirtaus- ja automaattimittausten sekä datafuusio-menetelmien avulla saatiin laitoksen vedenlaatuvaikutuksista alueellisesti ja ajallisesti tarkempi kuva. Seuraava viiden vuoden päästä toteutettava intensiiviseurantajakso voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna lähialueen muiden kuormittajien kanssa.