Tieto kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelussa

Abstract

Kalataloudellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien (KHS) laatimiseksi tarvitaan tietoa kalatalousalueiden kalatalouden nykytilasta ja historiasta, kalakantojen ja kalastuksen tavoitteista, konkreettisista toimenpiteistä, joilla kalakantojen ja kalastuksen tavoitetilaa pyritään saavuttamaan, kalastuksen valvonnan järjestämisestä sekä kalakantojen ja kalastuksen seurantojen toteuttamisesta. Tässä raportissa on koottuna kalatalouden keskeisten toimijoiden (järjestöt, ely-keskukset ja metsähallitus) näkemyksistä siitä, mikä tieto on kaikkein tärkeintä KHS-suunnittelussa ja mitä tarpeellista tietoa puuttuu.

Keskeisiksi tiedontarpeiksi tunnistettiin mm. tieto kalakantojen tilasta, kestävän kalastuksen tavoitetilan määrittely, tieto kalastusrajoituksista, eri tarkoituksiin parhaiten soveltuvien alueiden määrittely, valvonnan tarve ja monenlaiset seurannat. Keskeisiä tiedon puuteita ja kehittämistarpeita tunnistettiin näissä samoissa teemoissa, mutta myös esimerkiksi viitearvojen ja mittareiden määrittelyssä kalavesien tilan kuvaamiseksi ja seuraamiseksi.

Ympäristö-, kalakanta- ja kalastustietoa on olemassa ja niiden hyödyntäminen on keskeisen tärkeää erityisesti ensimmäisellä KHS-kierroksella. Tietovarantoja pitää kuitenkin kartoittaa, kuvata ja arvioida sekä muokata tarpeeseen sopivaksi sekä avata suunnittelun käyttöön. Lisäksi tarvitaan uudenlaista tiedonkeruuta ja seurantaa. Luken tietovarantojen arviointi on aloitettu.

Toimijat myös arvioivat mitä seurantatietoa kalatalousalueet voisivat jatkossa itse tuottaa. Sopiviksi seurantamenetelmiksi nähtiin muun muassa vesialueiden käyttäjien toiveiden selvittäminen, lupamyyntitedon keruu, koekalastukset, kyselyt kalastajille, kalastuskirjanpito, saalisnäytteiden keruu ja pienimuotoiset merkintätutkimukset. Toimijoilla on laajasti halua osallistua seurantatiedon määrittelyyn ja hankkimiseen.