Mansikkalajikkeiden jalostaminen : loppuraportti

Abstract

Vuonna 1997 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) aloitettiin uusi, mansikanjalostusohjelma, jonka tavoitteena ovat uudet ilmastollisesti kestävät, kiinteämarjaiset ja härmänkestävät mansikkalajikkeet. Tutkimushankkeen ensivaiheen päämääränä oli luoda uusi jalostusohjelma, tuottaa uudet risteytyssiementaimiaineistot sekä toteuttaa näiden aineistojen alustava valinta. Lisäksi tavoitteena oli kolmen vanhemman - vuoden 1991 jalostusaineistosta peräisin olevan - valitun jalosteen viljelyarvon lopullinen selvittäminen ja mahdollinen lajikkeeksi nimeäminen. Uusi jalostusohjelma laadittiin päätavoitteiden pohjalta niin, että ensivaiheessa risteytettiin meillä viljelyvarmoja lajikkeita härmän-kestävien ja/tai kiinteämarjaisten lajikkeiden kanssa. Päätavoitteiden lisäksi jalostuksessa huomioidaan myös muita tärkeitä ominaisuuksia, kuten harmaahomeen ja tyvimädän kestävyys, pensaan kasvutapa, satoisuus, marjan muoto, väri ja maku. Risteytysvanhemmiksi, hankittiin vuosittain uusia ulkomaisia lajikkeita, mutta hankkeen edetessä risteytyksissä käytettiin vanhempina myös oman jalostusohjelman ensimmäisiä parhaita jalosteita. Uuden jalostusohjelman myötä uudistettiin myös mansikanjalostuksen teknistä käytäntöä, ja risteytysten teko siirrettiin pellolta kasvihuoneeseen. Tämän ansiosta oli mahdollista tuottaa helposti suuria määriä risteytyssiemeniä. Vuosittain valintaa varten tuotettavien risteytyssiementaimien määrää nostettiin 5000-10000:een yksilöön, sillä tehokas valinta edellyttää riittävän suuria siementaimiaineistoja. Mansikan jalostus perustuu perinteiseen risteytysjalostukseen; lajin sisäisiin risteytyksiin ja risteytysjälkeläistöistä tehtävään valintaan. Koska mansikka on kasvullisesti lisättävä kasvi, etenee jalostustyö ensimmäisen yksilövalinnan jälkeen valituista yksilöistä kasvullisesti lisätyn materiaalin jatkotestauksena klooni- ja verrannekokeissa. Uutena työmuotona on lisäksi aloitettu uusien mansikan lajike-ehdokkaiden koeviljely yhteistyössä sopimuksen tehneiden mansikanviljelijöiden kanssa. Koeviljelyn tavoitteena on kerätä käytännön kokemuksia lajikkeiksi harkittavista jalosteista kaupallisessa viljelyssä mansikkatiloilla. Hanke on edennyt lähes alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Tavoite riittävän suurien uusien risteytysaineistojen tuottamisesta on toteutunut, ja aineistojen valinta on edistynyt odotetulla tavalla. Uusia risteytyssiementaimia on istutettu koekentälle valintaa varten vuosittain 7000-10000 kappaletta aina vuodesta 1997 alkaen. Tähän mennessä seuraavaan koevaiheeseen, kloonikokeeseen, on valittu 135 jalostetta ja verrannekokeeseen viisitoista jalostetta. Vuoden 1991 aineistoista peräisin olevien jalosteiden verrannekokeet ovat päättyneet, mutta koeviljely jatkuu vielä vuoden 2003. Jalosteista on kuitenkin päätetty laskea koeluonteiseen viljelyyn aikainen jaloste 91054019 lajikenimellä 'Kaunotar'. Joitakin muutoksia hankkeen toteutukseen aiheutti vuonna 2002 lajikeseuranta- klooni- ja verrannekoekentällä havaittu mansikan mustalaikkusaastunta, mutta kaikki kokeissa olleet valitut jalosteet onnistuttiin pelastamaan siirtämällä ne mikrolisäykseen. Niinpä mustalaikkusaastunnan mansikan jalostushankkeelle aiheuttamat haitat rajoittuivat vain yhden vuoden viivästykseen koeaikatauluissa joidenkin jalostusmateriaalien osalta. Viivästyksen merkitys pitkäjänteisessä jalostustyössä on vähäinen. Uusi aikainen mansikkalajike 'Kaunotar' 'Kaunotar' on peräisin vuonna 1991 tehdystä Hella- ja Glima-lajikkeiden välisestä risteytyksestä. 'Kaunotar' on aikainen kuten 'Jonsok' ja Jonsok-lajikkeen tapaan silläkin on taipumusta pienimarjaisuuteen. Lajikkeen marjakoko viivästytti koeviljelyn aloittamista, mutta Jonsok-lajiketta selkeästi paremman marjan laadun ansiosta Kaunotar-lajiketta suositellaan nyt kokeiluluonteiseen viljelyyn. Kaunotar-lajikkeen sato kypsyy samoihin aikoihin Jonsok-lajikkeen sadon kanssa. Sen marjat ovat kooltaan pienehköjä tai keskikokoisia. Muodoltaan ne ovat pyöreän kiilamaisia ja niiden väri on tumman kirkkaanpunainen tai "senganan punainen". Marjat ovat sisältä hyvin värittyneitä ja niiden yleisvaikutelma on hyvä. Verhiö irtoaa kohtalaisen helposti. Pähkylät sijaitsevat tavallisesti marjan pinnan alapuolella. Marjan kiinteys on keskinkertainen; lähinnä Bounty-lajikkeen kiinteyttä vastaava. Marjan maku on miellyttävä ja usein makea. 'Kaunotar' on talvehtinut kokeissa melko hyvin, lähes verrannelajikkeiden veroisesti, ja se on kasvutavaltaan hillitty-kasvuinen ja keskinkertaisen tiheä. Rönsyjä lajike tuottaa normaalisti. Kasvustossa on ollut selkeitä härmätaudin oireita, mutta marjoissa härmää ei ole esiintynyt. Tyvimädän kestävyystestaus osoitti Kaunotar-lajikkeen olevan melko altis tälle taudille (MTT/Päivi Parikka). 'Kaunotar' on uusi vaihtoehto aikaiseksi lajikkeeksi, sillä se on marjaominaisuuksiltaan parempi kuin 'Jonsok'. Koska Kaunotar-lajikkeella on taipumusta pienimarjaisuuteen sen viljelyssä pitää ehdottomasti kiinnittää huomiota riittävään veden saantiin; tihkukastelu on suositeltava.

MTT Agrifood Research Finland commenced a new strawberry breeding programme in 1997. The main goals for breeding in addition to good adaptation to the Finnish climate are fruit firmness and resistance to mildew (Sphaerotheca macularis Wallr. ex Fr.) Jacz. f. sp. fragariae Peries). Fruit firmness also means better transport tolerance and keeping quality. The breeding programme is based on classical variety breeding, and in the early stages it involved hybridisations of hardy and well-adapted varieties with mildew resistance or firm-fruited varieties. New foreign strawberry varieties were obtained for annual crossings, but as the plan proceeded MTT s own also first best selections were added as crossing parents. The project has progressed almost according to the original plan. The objective of acquiring sufficient new breeding materials has been reached and the selection of materials has proceeded as expected. Since 1997, about 5,000 to 10,000 new hybrid seedlings have been produced annually for selection. So far, 135 selections have been picked out for the next trial step clone trials and 15 selections for comparative trials for more advanced selections. Some changes to the plan were occasioned by Colletotrichum acutatum infection that appeared in the clone trial field. Fortunately all the selections were saved through micro propagation and the damage to the strawberry breeding was imited to one year s delay for just some of the breeding material. In addition to the bulk crossing material, three selections from earlier crossings, i.e. from crossing material produced in 1991, were tested in comparative trials. An early selection, 91054019, from crossing Hella and Glima was recently released for experimental cultivation under the name Kaunotar . A new early strawberry variety Kaunotar Kaunotar originates from a crossing between Hella and Glima that was made in 1991. One of the positive features of the new variety is its earliness, which is comparable to that of Jonsok . Kaunotar shares the tendency of Jonsok for small fruit size but clearly surpasses in fruit quality, including taste. Fruits of Kaunotar are medium-sized or smallish, with good general appearance. They are cordiform or globose conic in form and achenes are usually embedded. Fruits are cardinalred and they display good internal colour. The calyx can be removed moderately easy. Fruit firmness is moderate, comparable to that of Bounty . The taste of the fruits is pleasant and often sweet. In trials, Kaunotar has demonstrated good winter hardiness, almost equal to the controls Bounty and Senga Sengana . Runner production is normal. Mildew symptoms have been found in growth, but no symptoms have been encountered on fruits. Kaunotar is fairly susceptible to crown rot (MTT/Päivi Parikka). With better fruit quality than Jonsok , Kaunotar is a good alternative for early strawberry production. Because Kaunotar has a tendency for small fruit size, sufficient water supply should be ensured, and drip irrigation is recommended.