Monialaisten maatilojen tuloverojärjestelmät

Abstract

Usealla maatilalla osa toimeentulosta hankitaan varsinaisen maatalouden ulkopuolelta. Tiloja, joilla harjoitetaan varsinaisen maatalouden ohella muuta yritystoimintaa, kutsutaan monialaisiksi maatiloiksi. Yritystoiminnan tuloverotuksessa keskeisellä sijalla yritysmuodon ohella on toimintaan sovellettava tuloverolaki. Maatalouden tuloverotuksessa sovelletaan maatilatalouden tuloverolakia, joka sisältää verotettavan tuloksen laskentasäännöt. Elinkeinotoiminnan verotettava tulos lasketaan puolestaan elinkeinoverolain mukaan. Selviä säännöksiä siitä, milloin kyseistä toimintaa verotetaan varsinaisen maatalouden ohella maatilatalouden tuloverolain mukaan ja milloin elinkeinoverolain mukaan erillisenä liikkeenä, ei ole olemassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä tuloverovaikutuksia viljelijäpariskunnalle aiheutuu, jos tilalla harjoitettua muuta yritystoimintaa verotetaan elinkeinoverolakiyksityisliikkeenä tai elinkeinoverolakosakeyhtiönä verrattuna tilanteeseen, jossa sitä verotetaan varsinaisen maatalouden ohella maatilatalouden tuloverolain mukaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin staattista aineistoon perustuvaa mikrosimulointia. Menetelmässä muodostettiin kolme edustavaa tilaa, joilla harjoitettiin viljanviljelyn lisäksi koneurakointia, maatilamakailua tai elintarvikkeiden jatkojalostusta. Lakimalleja muodostettiin samoin kolme ja ne sisälsivät tuloverotuksen laskentasäännöt. Tutkimusaineistona käytettiin MTT Taloustutkimuksen niiden kannattavuuskirjanpitotilojen tietoja vuosilta 1998-2000, joilla harjoitettiin varsinaisen maatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa. Maatilatalouden tuloverolain ja elinkeinoverolain sisältöjen havaittiin olevan lähellä toisiaan, joten jaettavan yritystulon määrissä ei syntynyt suuria eroja. Maatilatalouden tuloverolain elinkeinoverolakia suuremmat varausmahdolisuudet tulivat esille laajennettaessa tilan muuta yritystoimintaa. Osakeyhtiö havaittiin epäedullisimmaksi muun yritystoiminnan harjoittamismuodoksi. Lakimalleja muutettiin syksyllä 2002 tuloverotuksen kehittämistä pohtineen ylijohtaja Lasse Arvelan työryhmän ehdotusten perusteella. Ehdotukset heikensivät edelleen osakeyhtiömuodossa harjoitetun tilan muun yritystoiminnan asemaa suhteessa muihin yritysmuotoihin, joilla ehdotusten vaikutukset jäivät vähäisiksi.

A relatively large portion of Finnish farmers have diversified to on-farm non-agri-cultural activities. Taxation of diversified farm might be very complicated. There are two different income tax laws in Finland to calculate business activity's profit to be shared. The one is applied for agriculture (act on the income tax of agriculture) and the other (act on the business income tax) is applied for all other business activities. In farmer's income taxation on-farm non-agricultural business activity can be handled in two different ways. All it's returns and costs are calculated together with agriculture or calculated separately. The form of enterprise considering on-farm non-agriculture business activity is another important factor that influences farmer's income taxation. The aim of this study is to examine income taxation effects related to changes in income tax law and form of enterprise concerning on-farm non-agricultural business activities. Branches of on-farm non-agricultural business activities in this study are contractor work, rural tourism and processing of food supplies. Differences between these two income tax laws did not affect considerably on farmer's income taxes though act on the income tax of agriculture seemed to be slightly favourable. For a farmer it seems that least income taxes are paid if other business's returns and costs are calculated together with agriculture and taxes are paid by using act on the income tax of agriculture. Limited company was the most unprofitable form of enterprise to practise on-farm non-agricultural business activity.