Energiapuuharvennusten kannattavuus Lapissa

Taitto: Anne Siika/Metla

Lapissa metsähakkeen asema on vahvistunut viime vuosina, ja tavoitteena on moninkertaistaa metsähaketuotanto (1 1,5 milj. m3) nykykäyttöön verrattuna (0,3 milj. m3) vuoteen 2030 mennessä.Metsähaketuotanto Lapissa perustuu merkittävältä osin pienpuun hyödyntämiseen. Korkeat korjuukustannukset heikentävät pienpuutuotannon kannattavuutta. Yksityismetsissä valtion tuki (Kemera) on kuitenkin mahdollistanut pienpuun kannattavan korjuun. Energiapuutuki on muuttumassa ja sillä tullee olemaan merkittävä vaikutus niin kohdevalintaan kuin energiapuunkorjuun ja koko metsähaketuotannon kannattavuuteen Lapissa.Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää hoitamattomien nuorten metsien energiapuukorjuun kannattavuus eri leimikko-olosuhteissa käyttämällä eri korjuutapoja ja vaihtelemalla energiapuun korjuutukea. Tutkimusaineisto koostui Etelä- ja Keski-Lapissa sijaitsevista yksityisten maanomistajien hoitamattomista nuoren metsän energiapuukohteista eli nk. Kemera-kohteista.Korjuukohteiden kannattavuuteen vaikuttivat leimikon rakenne, puutavaralajien tienvarsihinnat, energiapuutukija korjuutapa. Leimikkotekijöistä hakkukertymän määrä (m3/ha) ja erityisesti kertymän keskijäreys(dm3) vaikuttivat kohteen kannattavuuteen. Korkea keskijäreys merkitsi alempia korjuukustannuksia, ja täten myös korkeampia nettotuloja.Energiapuun korjuutuella oli merkittävä vaikutus leimikon nettotulokseen. Nykyisellä tukijärjestelmällä (Kemera) nettotulot olivat positiivisia kaikissa leimikoissa kaikilla energiapuun korjuutavoilla. Energiapuutuen ollessa 5 /m3 päästiin positiiviseen nettotulokseen kaikissa leimikoissa, jos korjuutapa valittiinoikein. Sen sijaan ilman energiapuutukea nettotulot pienenivät leimikosta ja korjuutavasta riippuen ja johtivat negatiiviseen nettotulokseen useissa tapauksissa.Energiapuutuki vaikutti myös eri korjuutapojen välisiin kannattavuuseroihin. Energiapuutuen pieneneminen paransi aines- ja energiapuun yhdistelmäkorjuun asemaa suhteessa energiapuun erilliskorjuuseen. Nykyinen energiapuun tukijärjestelmä (Kemera) suosii energiapuun erilliskorjuuta. Sen sijaan ilman tukia yhdistelmäkorjuumenetelmät osoittautuivat kannattavuudeltaan parhaiksi vaihtoehdoiksi.