Metsäpolitiikan ohjauskeinot: Arviointikehikko ja sovellus Suomen metsäpolitiikkaan

Taitto: Sisko Salminen ja Anna-Kaisu Korhonen

Suomen metsäpolitiikan lähtökohtana oleva kestävän metsätalouden käsite on laajentunut kattamaan puuntuotannon kestävyyden lisäksi taloudellisen, ekologisen ja sosiaalis-kulttuurisen kestävyyden. Metsien käytön tavoitteiden monipuolistuminen on vaikuttanut uusimpien metsäohjelmien sekä lainsäädännön sisältöön. Puuntuotannolliset tavoitteet ovat säilyneet toistaiseksi ensisijaisina, mutta rinnalle on otettu myös metsän muiden käyttömuotojen, metsäluonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan edistäminen. Metsän aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tuottamiseen liittyy kuitenkin ristiriitoja, jotka vaikeuttavat yhdenmukaisen metsäpolitiikan toteuttamista. Aiemmissa metsäohjelmien arvioinneissa on myös kiinnitetty huomiota tavoitteenasetteluun liittyviin puutteisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on politiikan arvioinnin teoriaa soveltaen kehittää metsäpoliittisten ohjauskeinojen kokonaisvaltainenarviointikehikko eli systemaattinen tarkastelutapa ohjauskeinojen tavoitteiden, perustelujen sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kehikossa hyödynnetään lähinnä prosessi- ja vaikutusarvioinnin näkökulmia. Kehitettävää arviointikehikkoa testataan tarkastelemalla kolmea eri ohjauskeinoa, joiksivalittiin metsälain 10§ luonnon monimuotoisuudesta ja erityisen tärkeistä elinympäristöistä, nuoren metsän hoidon rahoitustuki sekä julkinen metsäsuunnittelu. Tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi,jota käytetään politiikka-asiakirjojen tarkastelussa. Arviointimatriisi mahdollistaa ohjauskeinojen systemaattisenarvioinnin ja antaa tietoa ohjauksen johdonmukaisuudesta. Osaa matriisin kohdista oli vaikea täyttää, mikä voi kertoa ohjauskeinoja käsittelevien politiikka-asiakirjojen sisältöpuutteista. Yleisestiohjauskeinon tavoitteiden ja perusteluiden esittämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta metsäpolitiikka olisi läpinäkyvämpää ja selkeästi perusteltua. Vaikuttavuusmittareiden systemaattista käyttöä tulisi myös laajentaa edelleen, koska ne helpottavat ohjauksen arviointia.