Agrokuidun tuotanto ja käyttö Suomessa : tutkimuksen loppuraportti. I osa : Agrokuitukasvien viljely : viljelytoimenpiteiden ja lajikevalinnan vaikutus agrokuitukasvien satoon ja kivennäisainekoostumukseen

Viljelytoimenpiteiden ja lajikevalinnan vaikutusta agrokuitukasvien satoon ja kivennäisainekoostumukseen tutkittiin vuosina 1993-1995 Jokioisissa ja MTT:n kahdeksalla tutkimusasemalla ja koepaikalla sekä Kemiran Kotkaniemen tutkimusasemalla. Ruokohelpi (Phalaris arundinacea L.) soveltui tutkituista kasvilajeista parhaiten kevätkorjuuseen. Sen keväällä korjatut kuloheinäsadot olivat savimaalla noin 7-8 t/ha ja multamaalla yli 10 t/ha toisen satovuoden jälkeen. Nämä kevätsadot olivat yhtä suuria tai suurempia kuin kasvukaudella korjatut sadot. Ensimmäisenä satovuonna myös muista heinälajeista, ruokonadasta (Festuca arundinacea Schreb.), nurminadasta (Festuca pratensis Huds.), timoteista (Phleum pratense L.), koiranheinästä (Dactylis glomerata L.) ja rehukattarasta (Bromus inermis Leyss.) saatiin keväällä korjattuna yhtä paljon satoa, mutta näiden heinien sadot pienenivät kasvustojen vanhetessa. Korsien osuus sekä raakakuidun pitoisuus kuiva-ainesadosta olivat kevätsadossa merkitsevästi suurempia kuin kasvukaudella korjatussa sadossa. Ruokohelven kevätsadon korsipitoisuus oli 51-70 % kuiva-aineesta. Muiden heinien kevätsatojen korsipitoisuudet vaihtelivat noin 8-66 % kuiva-aineesta. Kasvien tuhka-, typpi-, fosfori-, kalium-, kalsium- ja kuparipitoisuudet olivat pienempiä keväällä korjatussa sadossa kuin kasvukauden sadoissa. Piin, natriumin, alumiinin, raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat merkitsevästi suurempia kevätsadossa kuin kasvukaudella. Ensimmäinen sato sisälsi enemmän lehtiä ja sen pii- ja tuhkapitoisuus oli suurempi kuin vanhemmissa kasvustoissa. Ruokohelpilajikkeista Palaton, Vantage ja Lara olivat lupaavimpia kuitutarkoituksiin. VåSr 8401, Motterwitzer, Barphal ja jo 0510 soveltuivat kasvutapansa puolesta paremmin rehulajikkeiksi. Ruokonatalajikkeista ilmastollisesti kestävin ja satoisin oli suomalainen Retu-lajike. Myös Hokuryo ja Skarpa menestyivät hyvin Etelä- ja Keski-Suomessa. Tutkimuksessa saatujen kokemusten mukaisesti ruokohelven viljely voidaan toteuttaa seuraavasti: Ruokohelpi kylvetään keväällä ilman suojaviljaa käyttäen 12,5 cm:n riviväliä. Rikkakasvien torjuntaan voidaan käyttää kevätviljaherbisidejä ruokohelven 2-5-lehtiasteella. Kasvuston niitto kylvövuonna vaikuttaa haitallisesti seuraavan vuoden kasvuston kehitykseen. Ruokohelven typpilannoitus viljelystä perustettaessa ja ensimmäisenä satovuonna on 40-70 kg/ha ja myöhemmin 70-100 kg/ha halutusta satotasosta ja maalajista riippuen. Ruokohelven sato korjataan keväällä kuloheinänä. Ensimmäinen sato korjataan kahden vuoden päästä kylvöstä, kun maa kantaa koneita ja uusien versojen pituus on korkeintaan 15-20 cm. Ruokohelpiviljelys voidaan hävittää käyttämällä glyfosaattia ja kyntämllä kasvusto, kun se on ruskettunut. Nuoret kasvustot voidaan hävittää ilman kemiallista käsittelyä kyntämällä.