Poikimavälin pituuden taloudelliset vaikutukset

Maidontuotannossa kannattaa pääsääntöisesti pyrkiä mahdollisimman lyhyisiin poikimaväleihin. Alle vuoden pituiset poikimavälit antavat parhaan vuotuisen maitotuoton lypsykaudesta ja poikimavuodenajasta riippumatta. Erot eivät ole kuitenkaan suuria. Agenda 2000 -uudistukseen sisältyvät hinnanalennukset ja suoran tuen korotukset eivät muuta ratkaisevasti tilannetta, vaikka eripituisten poikimavälien erot pienenevät entisestään. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin poikimavälin pituuden taloudellisia vaikutuksia maidontuotannossa. Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistussuunnitelmiin sisältyvät ehdotukset maidon hinnan alentamisesta 15 prosentilla ja hinnan laskun osittaisesta kompensoimisesta suoralla tuella ovat nostaneet esille kysymyksen maidontuotannon intensiivisyyden merkityksestä. Ongelma on ajankohtainen myös tuotostason kasvun myötä lisääntyneiden hedelmällisyyshäiriöiden takia. Karjantarkkailuun perustuvien tulosten mukaan lehmien vuosituotot ovat sitä suuremmat, mitä lyhyempi on poikimaväli. Poikimavälin pidentymisen aiheuttamissa tuoton menetyksissä on kuitenkin eroja lypsykauden ja poikimavuodenajan mukaan. Vähäisintä tuottojen aleneminen on ensikoilla, menetykset kasvavat toisella ja kolmannella lypsykaudella. Kolmen lypsykauden keskimääräisen tuloksen mukaan poikimavälin pidentymisestä on vähiten haittaa kevätpoikiville ja eniten haittaa syyspoikiville lehmille. Kesä- ja talvipoikivien tuoton menetykset ovat suunnilleen yhtä suuret. Vuotta kohti laskettu rehukustannus laskee poikimavälin pituuden kasvaessa, mutta suhteellisesti vähemmän kuin maitotuotto. Sitä vastoin maitokiloa kohti laskettu rehukustannus on pienin lyhyillä poikimaväleillä, kun poikima-aika on syksy tai talvi. Kevät- ja kesäpoikivilla lehmillä ei maitokiloa kohti lasketussa kustannuksessa ole suurta vaihtelua poikimavälin pituuden mukaan. Tarkoitukselliseen poikimavälin pidentämiseen ei tulosten mukaan ole perusteita. Poikimavuodenaika ja lehmien yksilölliset erot lypsykäyrän muodossa kannattaa kuitenkin ottaa siemennysajankohdan valinnassa huomioon. Poikimavälin lyhentämispyrkimyksissä tulee vastaavasti kiinnittää huomiota hedelmällisyyshoidoista aiheutuviin lisäkustannuksiin. Saavutettu hyöty menetetään helposti jo ensimmäisten hoitokertojen kustannuksiin. Eläimen poistopäätöstä ei tule myöskään tehdä pelkästään viivästyneen tiinehtymisen vuoksi. Viiveen aiheuttamaa tuoton menetystä tulee verrata poistosta aiheutuvaan uudistuskustannuksen kasvuun.