Keskeisten alkutuotantotekijöiden ja prosessoinnin vaikutus maidon laatuun

Hankkeessa selvitettiin keskeisimpien ruokinnallisten tekijöiden vaikutusta maidontuotantoon, maidon koostumukseen ja laatuun sekä juustoutumisominaisuuksiin. Lisäksi tutkittiin kuumennuskäsittelyjen vaikutusta maidon valkuaisen laatuun. Nurmirehun laadulla oli merkittävä suuri vaikutus rehun syöntiin, maidontuotantoon ja erityisesti maidon koostumukseen. Säilörehun käymisen rajoittaminen lisäsi rehun syöntiä, energiakorjattua maitotuotosta sekä maidon valkuais- ja rasvapitoisuutta verrattuna biologisesti säilöttyyn rehuun tai painorehuun. Biologisesti säilötty rehu antoi paremman tuloksen kuin painorehu, joka puolestaan oli useimpien tuotantoparametrien osalta vähintään yhtä hyvä kuin samasta kasvustosta viikkoa myöhemmin korjattu heinä. Maidon E-vitamiinipitoisuus oli säilörehulla tuotetussa maidossa kaksinkertainen. Myös b-karoteenin pitoisuus oli säilörehulla tuotetussa maidossa suurempi. Maidon makuun karkearehu ei vaikuttanut. Karkearehujen välillä oli merkitseviä eroja maidon rasvahappokoostumuksessa, joskin määrälliset erot olivat pieniä. Painorehua syötettäessä tarvittiin samaan maidon valkuaispitoisuuteen sekä rasva- ja valkuaistuotokseen pääsemiseksi 3,6 kg/pv enemmän väkirehua kuin muurahaishapolla säilöttyä rehua syötettäessä. Rehuvalkuaisen laatu vaikutti merkitsevästi maitotuotokseen. Nurmen typpilannoituksen lisäämisellä saatu valkuainen ei lisännyt tuotosta lainkaan ja jopa ureaa hieman huonomman tuloksen. Vehnägluteiinilla saatiin parempi tulos kuin säilörehun lisävalkuaisella tai urealla, mutta selvästi huonompi kuin rypsipuristeella. Maidon juoksettumisaika lyhentyi ja juoksettuman kiintyes parani valkuaisrehuja, erityisesti rypsipuristetta käytettäessä. Juustosaaliissa tai juuston laadussa ei ruokintojen välillä ollut merkitseviä eroja, mutta runsaamman tuotoksen vuoksi tehostunut valkuaisruokinta lisäsi lehmäkohtaista juustosaalista. Maidon ureapitoisuus ei vaikuttanut ainakaan negatiivisesti juustoutumiseen. Maidon ureapitoisuuden merkityksestä lehmien ravitsemuksessa ja vaikutuksesta hedelmällisyyteen julkaistaan kirjallisuustutkimukset. Rypsipuriste vähensi palmitiinihapon osuutta maitorasvassa ja lisäsi samalla steariini- ja öljyhappoa, vakseenihappoa (C18:0-trans) ja konjugoitunutta linolihappoa (CLA).