Erityyppisten makrohuokosten synty ja merkitys peltoviljelyssä

Tässä artikkelissa tarkastellaan kirjallisuuden ja Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusten pohjalta makrohuokosia. Lähemmin käsitellään niiden muodostumista, ominaisuuksia sekä viljelyn vaikutusta makrohuokostoon. Makrohuokosiksi luokitellaan halkaisijaltaan 0,03 millimetriä suuremmat huokoset. Niitä muodostuu mekaanisen kuohkeutuksen tuloksena, mutta samalla jo maassa olevat huokoset rikkoutuvat. Maan routiminen ja sulaminen sekä kuivuminen ja kostuminen halkeiluttavat ja murustavat maata. Lierot ja kasvien juuret puolestaan jättävät maahan sylinterimäisiä suuria huokosia. Vaikka makrohuokosten tilavuus on etenkin pohjamaan tilavuudessa pieni, niiden merkitys maan toiminnoille on ratkaiseva. Ne vaikuttavat lähes kaikkiin maan fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin sekä prosesseihin. Massiivisen maan rakenteen toiminta on halkeamien sekä juuri- ja lierokanavien varassa. Muruisessa maassa on myös murujen välisiä makrohuokosia. Makrohuokoston muodostuminen ja ylläpito edellyttävät toimivaa ojitusta. Alustavien kenttäkokeiden perusteella monivuotinen viherkesanto, jossa viljellään syväjuurisia kasveja, voi muodostaa jankkoon makrohuokosia. Aihetta olisi kuitenkin tutkittava lisää.