Ruokonatasäilörehu ja ruokohelven olki lihanautojen ruokinnassa

posteri

Tässä tutkimuksessa selvitettiin ruokonatasäilörehun ja ruokohelven olkisadon tuotantovaikutukset kasvavien hereford-sonnien ruokinnassa. Ruokonatasäilörehua verrattiin timoteistä (Phleum pratense L.) valmistettuun nurmisäilörehuun ja ohrakokoviljasäilörehuun. Ruokohelven oljen tuotantovaikutusta puolestaan verrattiin leikkuupuinnin jälkeen korjatun ohran oljen tuotantovaikutukseen. Säilörehuasteella korjatun ruokonatasäilörehun tuotantovaikutus ei sonnien ruokinnassa poikennut mainittavasti timoteisäilörehusta. Myöskään ruokonadasta ja timoteista valmistettujen säilörehujen koostumukset eivät poikenneet oleellisesti toisistaan, eikä kasvilajien välillä havaittu merkitseviä eroja sonneilla määritetyssä dieetin sulavuudessa. Koska ruokonadalla on hyvä sadontuottokyky, sen viljely ja käyttö lihanautojen ruokintaan on varsin hyvin perusteltua. Leikkuupuinnin jälkeen korjatun ruokohelven oljen tuotantovaikutus ei sonnien ruokinnassa puolestaan poikennut mainittavasti ohran oljen tuotantovaikutuksesta. Ruokohelven käyttö rehuviljelyssä voisi kuitenkin olla hyvin perusteltua, sillä ruokohelven potentiaalisia etuja rehukasvina ovat mm. korkea sato ja pitkäikäinen kasvusto. Lisäksi ruokohelven talvenkestävyys on parempi kuin nurmiviljelyssä perinteisesti käytettyjen kasvilajien. Matala-alkaloidisia lajikkeita on jo markkinoilla, joten rehun laatu ei todennäköistä alene alkaloidipitoisuuden vuoksi. Ensisijaisesti olisikin syytä selvittää säilörehun korjuuasteella niitetyn ruokohelven rehuarvo sekä säilörehun korjuun vaikutus ruokohelven talvehtimiseen.