Maidon biologisesti aktiivisten peptidien vaikutukset sydämeen ja verenkiertojärjestelmään
Maatalouden tutkimuskeskus|MTT
2001
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Pysyvä osoite
URI
Tiivistelmä
Tässä tutkimushankkeessa on selvitetty, miten maidon proteiinien hajoamisessa muodostuvat peptidit vaikuttavat verenkiertoon. Tavoitteena on kehittää verenpaineeseen edullisesti vaikuttavia peptidirikasteita ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden raaka-aineiksi maitovalmisteita. Entsyymit pilkkovat maitoproteiineista lukuisia biologisesti aktiivisia peptidejä. Näitä peptidejä muodostavat joko ruoansulatusentsyymit tai maitohappobakteerit fermentoidessaan maitoa. Peptideillä on todettu olevan erilaisia biokemiallisia ja fysiologisia vaikutuksia. Ne esimerkiksi sitoutuvat opioidireseptoreihin, estävät angiotensiiniä muuntavan entsyymin eli ACE:n toimintaa ja muuttavat antitromboottista ja immuniteettivastetta. Maitoproteiineista muodostuu myös verenpainetta alentavia peptidejä. MTT:n elintarvikkeiden tutkimusyksikössä on selvitetty maidon biologisesti aktiivisten peptidien muodostumista ja ominaisuuksia jo usean vuoden ajan. Viime vuosina on tutkittu erityisesti ACE:n estäjinä toimivien peptidien muodostumista. Tähänastiset tulokset ovat osoittaneet, että ACE:n estäjäpeptidejä muodostuu sekä maidon kaseiini- että heraproteiinista. Osa peptideistä on kirjallisuudessa aikaisemmin kuvattuja, mutta tutkijaryhmä on löytänyt myös uusia ACE:n estäjäpeptidejä. Tässä tutkimushankkeessa on selvitetty näiden peptidien vaikutuksia verenkiertoon. Tutkimuksessa on käytetty eläinmallina verenpainetautia sairastavaa rottakantaa eli spontaanisti hypertensiivistä rottaa (SHR). Tehokkaimmin verenpainetta alensi heran alfa-laktalbumiinista peräisin oleva tetrapeptidi alfa-laktorfiini (Tyr-Gly-Leu- Phe) ihon alle annettuna. Se ei kuitenkaan näytä vaikuttavan verenpaineeseen ACE:ta estämällä, vaan sitoutumalla opioidireseptoreihin. Tämä vaikutus välittyy verisuonten endoteelisoluista peräisin olevan typpioksidin vapautumisen kautta, jolloin verisuonet laajenevat. Toistaiseksi on vielä selvittämättä, imeytyykö alfa-laktorfiini suun kautta elimistöön.
ISBN
951-729-604-5, 951-729-605-3
OKM-julkaisutyyppi
B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä
Julkaisusarja
MTT:n julkaisuja. Sarja A
Volyymi
Numero
93
Sivut
Sivut
p. 33-37
ISSN
1239-0852, 1239-0844