Tarhasta tulevien valumavesien puhdistaminen suodattamalla

Maalis-huhtikuussa 2001 MTT maatalousteknologian tutkimuksen laboratoriossa tehtiin koe, jolla selvitettiin erilaisten materiaalien soveltuvuutta fosforin, typen, kiintoaineksen ja happea kuluttavien orgaanisten aineiden poistoon tarhasta tulevista valumavesistä. Testattavina oli suodatinmateriaaleja, joita maatiloilla on helposti saatavilla. Ne voidaan levittää käytön jälkeen pellolle ja näin palauttaa materiaaliin pidättyneet ravinteet takaisin kiertoon. Kesällä 2000 tehtyjen esikokeiden perusteella suodattimissa käytettiin seoksina olkea, turvetta ja haketta. Suodattimiin lisätty neste vastasi pitoisuuksiltaan kiinteäpohjaisen tarhan valumavettä. Olki-turvesuodattimilla poistettiin eniten happea kuluttavia orgaanisia aineita ja kiintoainetta. Olki-hakesuodattimet olivat sen sijaan tehokkaampia fosforin poistossa. Typpiyhdisteiden poistossa ei suodattimien välillä ollut suuria eroja. Suodattimilla poistettiin 93 % happea kuluttavasta orgaanisesta aineesta. Kokonaistypen määrä väheni suodatuksessa 43 61 %. Kokonaisfosforin vähenemä jäi kaikilla suodattimilla alle 40 %:iin ja liukoisen fosforin vähenemä oli kaikilla suodattimilla vaatimaton. Kahdelle tilalle rakennettiin kokeiden perusteella koesuodattimet, jotka olivat huomattavasti laboratoriokokeen suodattimia paksumpia. Rakentamisen viivästymisen ja kuivan kesän 2002 takia vain toisesta suodattimesta saatiin mitattua puhdistustulos. Alustavat tulokset eivät olleet rohkaisevia. Suodatin pidätti ravinteita mittauskauden alussa ja lopussa, mutta keskikesällä poistuvassa vedessä oli enemmän ravinteita kuin sisään tulleessa. Käsiteltävän valumaveden tasainen jakautuminen koko suodattimen pinta-alalle parantaisi todennäköisesti suodattimen tehoa. Tämänkään jälkeen vedet tuskin olisivat suoraan maastoon johdettavissa, vaan vaatisivat jonkinlaisen maaperä- tai kosteikkokäsittelyn.