Optimizing insect pest control and nitrogen fertilizing of the summer turnip rape (Brassica campestris sativa)

Maatalouden tutkimuskeskuksessa tutkittiin vuosina 1991 ja 1992 kevätrypsin kasvinsuojelun ja annoituksen yhdysvaikutuksia. Tuholaistorjunnan tarvetta ei voitu ratkaisevasti vähentää lisälannoituksen avulla kasvustoissa, joissa taimettumisvaiheen kasvutiheys oli noin 300 kasvia/m2. Lisälannoituksen vaikutus tuli esiin parhaimmillaan noin 400 kg/ha sadonlisänä eli huomattavasti vähäisempänä kuin tuhoeläintorjunnan vaikutus satoon, joka oli parhaimmillaan yli 1000 kg/ha. Rypsi pyrki korvaamaan rapsikuoriaisen vioituksia sivuhaarojen, litujen ja siementen lukumäärää lisäämällä. Vioitusten korvautuvuuden huipputaso saavutettiin jo kohtuullisella (90 - 110 N kg/ha) lannoitustasolla, ja korvautuva osuus jäi noin 30 % runsaan kuoriaiskannan aiheuttamasta sadon menetyksestä. Sadon menetys korvautui kokonaan, kun kuoriaismäärä ylitti vain niukasti kynnysarvon, 1 kuoriainen/kasvi aikaisella nuppuasteella. Kirppojen vioitukset korvaantuivat varsin hyvin, mutta rypsin peittaus oli tarpeen kylvösiemenen taimivaiheen tuhojen estämiseksi ja taimettumisen varmistamiseksi kuivina ja erityisen lämpiminä kausina, jolloin kynnysarvo 30 reikää/kasvi ylittyi. Tällöin peittauksen laiminlyönti aiheutti torjuntaruiskutuksen tarpeen. Runsaan rapsikuoriaisesiintymän tehokas torjunta edellytti yleensä kahta torjuntaruiskutusta. Kasvunsääteiden ja juolavehnäntorjunta-aineiden liian intensiivinen käyttö johti satotason alenemiseen. Kohtuullinen lannoitustaso (90 - 110 kg N/ha) oli riittävä parhaan katetuoton saavuttamiseksi jopa raskaalla kivennäismailla.