Rukiin rikkakasvien ja laon torjunta

Syysrukiin rikkakasvien ja lakoontumisen säätelyä tutkittiin vuonna 2001 perustetuilla MTT:n koekentillä Mietoisissa, Jokioisilla, Pälkäneellä ja Ylistarossa. Ruislajikkeina olivat populaatiolajike Riihi ja lyhytkortinen hybridilajike Picasso. Rikkakasvien torjuntaan käytettiin Primus-valmistetta (florasulami 50 g/l) ja kasvunsääteinä klormekvattikloridivalmistetta (CCC) ja Moddusta (trineksapakki-ethyyli 250 g/l). Rikkakasvillisuudesta ei ollut suurta haittaa millään koepaikalla. Tärkeimmät rikkakasvilajit olivat peltolemmikki, pihatähtimö, pelto-orvokki ja saunakukka. Rikkakasvien massaan saatiin herbisidikäsittelyllä keskimäärin 61 % teho. Lakoontuminen vaihteli paljon koepaikkojen välillä. Ylistarossa lakoontuminen oli vähäistä, Pälkäneellä taas Picassokin lakoontui Moddus-käsittelystä huolimatta. Moddus lyhensi kortta ja vähensi lakoa CCC-käsittelyä enemmän. Picasson sato oli Riihtä suurempi. Herbisidi vähensi ruissatoa keskimäärin 160 kg/ha. Picasso hyötyi CCC-käsittelystä ilman herbisidiä kahdessa kokeessa, joissa sato oli yli 7500 kg/ha, Moddus-annos oli Picassolle liian suuri. Toisaalta Riihi hyötyi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kasvunsäädekäsittelyistä, vaikka sato lisääntyi vain neljä kertaa torjunnan muuttuvat kulut peittäväksi. Laontorjunta on edelleen tarpeen erityisesti viljeltäessä rukiin populaatiolajikkeita. Hybridilajikkeiden kasvunsäätelyssä on oltava varovainen ja käytettävä klormekvattikloridi-valmisteita. Taloudellinen rikkakasvien torjunta toteutuu vain rikkakasvillisuuden ollessa erittäin runsasta. Torjuntatoimet tarkennetuin annoksin ovat kuitenkin tarpeen, jotta rikkakasvillisuuden lisääntyminen voidaan estää.