Viron maatalouden investoinnit ja kokonaiskustannusrakenne

Tutkimuksen Viron maatalouden investoinnit on tehnyt maatalous- ja metsätieteiden maisteri Karri Kunnas. Kunnaksen osuus perustuu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella esitettyyn maatalouspolitiikan pro gradu -tutkielmaan. Tutkimuksen ohjaajina toimivat professori Jukka Kola Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Juha Marttila MTTL:sta.

Viron maatiloista maitotiloilla on parhaat edellytykset menestyä EU:ssa. Myös suurilla viljatiloilla on edellytykset menestyä EU-markkinoilla. Sen sijaan sikatiloilla mahdollinen EU-jäsenyys saattaisi romahduttaa tilojen kannattavuuden. Näin toteaa MTT:n Taloustutkimus tuoreessa selvityksessään. MTT:n taloustutkimus on tarkastellut Viron maatalouden investointeja sekä maatalouden kokonaiskustannuksia ja tuottoja eri tuotantosuunnissa Viron kirjanpitotiloilta vuodelta 1997 kerätyn aineiston perusteella. Lisäksi on tehty laskelmia virolaisten maatilojen toimintamahdollisuuksista EU:n tuote- ja panoshinnoin. Tehdyt laskelmat antavat varsin myönteisen kuvan maidontuotannon mahdollisuuksista. Maitotilojen tulevaisuus näyttää muihin tuotantosuuntiin verrattuna varmimmalta. Vaikka jäsenyysneuvotteluissa ei onnistuttaisi saamaan EU:n suoria tukia, niin silti maitotilojen katetuotto ei muutu paljoakaan vuoden 1997 tasosta. Suurimmat ongelmat Virolla on maidon laatu- ja jalostustason nostamisessa. Tuottajahinnan nousu EU-tasolle edellyttää maidon laadun parantamista eli investointeja tuotantohygieniaan. Virolaisilla maitotiloilla on kuitenkin vähän velkaa, joten investoinnit ovat mahdollisia. Viljatiloilla katetuotto jää EU-hinnoin selvästi alhaisemmaksi kuin vuonna 1997, mikäli EU-tukia ei saada. EU-tukien myöntäminen puolestaan parantaisi isojen viljatilojen katetuottoa verrattuna vuoteen 1997. Yli 50 hehtaarin viljatiloilla on laskelmien mukaan kaikista Viron perhetiloista parhaat investointimahdollisuudet. Sianlihantuotannon sopeutumismahdollisuuksista EU-markkinoihin laskelmat antavat erittäin synkän kuvan. Sikatilojen katetuotto romahtaisi verrattuna vuoteen 1997, jos Virossa siirryttäisiin kertaheitolla EU-hintoihin. Syy huonompaan tulokseen on, että virolaisilla sikatiloilla peltopinta-ala on hyvin pieni (2,5 ha). Tilat eivät saisi pellon CAP-tukia juuri ollenkaan. Vaikeuksia olisi myös mahdollisten ympäristö-tukien kanssa, koska tarvittavaa omaa peltoa lannanlevitykselle ei ole. Konekannan uusiminen on virolaisten tilojen suurin haaste tulevina vuosina. Kannattavan tuotannon turvaamiseksi myös jatkossa tarvitaan riittäviä investointeja. Osalla virolaisista tiloista panosten käytön lisäämistä vaikeuttavat maksuvalmiuteen liittyvät ongelmat. Maatalouden rahoitusjär-jestelmien kehittäminen auttaisi useita tiloja nostamaan tuotoksen tasolle, jossa taloudelliset toimintaedellytykset voivat vahvistua.