Tietoliikenneyhteyksien merkitys maatilojen ja kuntien kehityksessä

Useissa tutkimuksissa on todettu, että nopeat tietoliikenneyhteydet vaikuttavat positiivisesti työllisyyteen sekä myös muihin elämänlaadun asioihin (terveyspalvelut, koulutus, sosiaaliset suhteet). Yleisesti parantuvien tietoliikenneyhteyksien vaikutukset pohjautuvat sijaintihaitan vähentämiseen eli konkreettisesti kustannussäästöihin sekä liiketoiminnan tehostamiseen. Näin niillä on havaittu olevan yhteyksiä myös aluetasolla aluekehitysindikaattoreihin. Aikaisemmasta tutkimuksesta huolimatta Suomen olosuhteissa (harva asutus, pitkät etäisyydet, epätasainen aluekehitys) tehtyjä tutkimuksia tietoliikenneyhteyksien merkityksestä maaseudun väestökehitykseen tai yritystoimintaan ei ole tiedossamme. Tämä raportti esittelee tiivistetysti vuosina 2015–2016 toteutetun ”Tietoliikenneyhteyksien merkitys maaseutualueiden kehityksessä” -hankkeen tuloksia. Maa-ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa tutkittiin internetyhteyksien merkitystä alueiden ja erityisesti maaseutualueiden kehitykseen ja yritystoimintaan 2000-luvulta lähtien. Menetelmällisesti hanke pohjautuu tilastollisiin testeihin ja mallintamiseen sekä paikkatietoanalyyseihin. Näiden menetelmien pohjalta hankkeessa vastataan monipuolisesti esitettyihin tutkimuskysymyksiin siitä, miten tietoliikenneyhteydet vaikuttavat maatilojen ja kuntien kehitykseen. Hankkeessa käytetyt uudet paikkatietoaineistot nopeiden tietoliikenneyhteyksien tarjonnasta ja väestö- sekä maatilatilastoista mahdollistivat tietoliikenneyhteyksien parantamisen merkityksen monipuolisen arvioinnin maaseutualueiden kehityksessä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on arvioida, miten parantuneet tietoliikenneyhteydet ovat vaikuttaneet maaseutualueiden väestökehitykseen sekä maatilojen toimintaan Suomessa 2000-luvulta lähtien. Hankkeen tulokset osoittavat kaikilla aluetasoilla (kunta, postinumeroalue, maatila), että kiinteän laajakaistan saatavuus vaikuttaa myönteisesti näiden kehitykseen. Toinen keskeinen löydös on tulosten paljastama kohtaanto-ongelma, joka johtuu siitä, että nopeat kiinteät yhteydet puuttuvat alueilta, joilla niistä olisi eniten hyötyä sijaintihaitan vähentämisessä. Siksi kiinteän laajakaistan puute estää osaltaan alueiden tai yritysten vapautumisen niiden kokemasta sijaintihaitasta. Puute kaventaa maaseudun potentiaalisia tulevaisuuskuvia ja taloudellisia mahdollisuuksia, jotka näkyvät osaltaan niin työpaikkojen lukumäärän, työttömyys- ja työllisyysasteen kehityksessä. Tutkimushankkeen suosituksena esitetään, että kiinteiden nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen panostettaisiin julkisin varoin, koska muutoin uhkana on syrjäisten alueiden eriytyminen muiden alueiden kehityksestä. Laajempana yhteiskunnallisena keskusteluna voidaan kysyä, että miten käy tulevaisuudessa syrjäisimpien maaseutualueiden palveluiden, yritystoiminnan tai resurssien hyödyntämisen, jos nämä eivät kytkeydy muihin alueisiin kilpailukykyisillä tietoliikenneyhteyksillä? Eriytyvä kehitys näyttäytyy tuloksissa uhkana koko maan resurssien tehokkaalle hyödyntämiselle. Hankkeessa ei tutkittu tietoverkkojen merkitystä vapaa-ajan asutuksen osalta, joten suositamme tämän teeman tarkastelua jatkotutkimuksissa. Vapaa-ajan asutuksen merkitys maaseudulla on kasvanut viime vuosina ihmisten kasvaneen liikkuvuuden ja lisääntyneen vapaa-ajan asutuksen myötä. Työn luonteen muuttuessa osaa vapaa-ajan asunnoista voitaisiin käyttää entistä enemmän, jos niille olisi saatavilla kiinteä nopea tietoliikenneyhteys. Tämän kysynnän ja toisaalta myös tietoverkkojen tarjonnan selvittäminen olisi lähitulvaisuudessa tärkeää.