Pohjoiskarjalaisten metsänomistajien näkemyksiä metsien luomukeruualueista ja luonnontuotteiden sähköisistä palveluista

Luonnontuotteiden kysyntä maailmalla on kasvussa. Suomella on hyvät mahdollisuudet olla yksi johtavista keruutuotteiden tuottajamaista laajojen keruualueiden, raaka-aineiden erinomaisten ravintoarvojen, puhtauden, luotettavan alkuperän sekä toimitusvarmuuden ansiosta. Luomu on keino luoda lisäarvoa luonnontuotteille. Pohjois-Karjalan metsistä olisi sertifioitavissa luomukeruualueiksi jopa 97 %. Yritykset sekä aluetalous voisivat saada luomusertifioinnin kautta arvonlisän, joka voi tuotteesta riippuen yltää jopa sataan prosenttiin. Luomukeruualueella tarkoitetaan luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään kuuluvaa luonnonvaraisten kasvien tai kasvinosien keruualuetta. Kuluttajalle luomusertifiointi on kolmannen osapuolen antama tae siitä, että tuotanto on mahdollisimman luonnonmukaista ja ettei tuotannossa ole käytetty synteettisiä kasvinsuojeluaineita. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhdessä toteuttaman Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin – LULUMe -hankkeen tavoitteena on parantaa luonnontuotesektorin liiketoimintaa ja tehdä sekä keruu että tuotanto ammattimaisemmaksi lisäämällä metsänomistajien tietoisuutta metsiensä tuottamista luonnontuotteista ja edistämällä niiden saamista markkinoille. Osana tätä hanketta tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin pohjoiskarjalaisten metsänomistajien näkemyksiä luomukeruualueiden sertifioinnista sekä sähköisistä palveluista, joilla edistettäisiin luonnontuotteiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Pohjoiskarjalaiset metsänomistajat hyödyntävät luonnontuotteita, erityisesti marjoja ja sieniä omaan käyttöön, mutta taloudellista hyötyä jokamiehenoikeuksien ulkopuolella olevien luonnontuotteiden (erikoiskeruutuotteiden) tuottamisesta sai hyvin harva. Reilulla kolmanneksella vastaajista ei ollut aikomusta itse tuottaa tai kerätä luonnontuotteita, mutta he olisivat valmiita vuokraamaan metsiään luonnontuotteiden tuotantoon ja myöntämään luonnontuotteiden keruulupia. Luomukeruualueiden sertifiointi on metsänomistajille uusi asia ja se näkyi suurena ’en osaa sanoa’ -vastausten määränä sekä tiedon tarpeena (tuotantomahdollisuudet, vaikutukset puuntuotantoon ja kannattavuus). Metsien luomukeruualueiden sertifiointi nähtiin kuitenkin mahdollisuutena tukea Suomen mainetta puhtaana alueena ja lisätä luonnontuotteiden markkina-arvoa. Luomukeruualueiden pelättiin tosin lisäävän kaupallista keruupainetta sertifioiduille alueille. Sähköisillä palveluilla, esimerkiksi Metsään.fi-palvelun luonnontuotekarttatasolla viestitään metsänomistajille heidän metsiensä luonnontuotepotentiaalista ja siten aktivoidaan metsänomistajia joko tuottamaan itse tai vuokraamaan metsikkökuvioita luonnontuotteiden keruuseen ja tuottamiseen (mm. mahlan valutus, kerkkien keruu ja pakurin viljely). Metsien luonnontuotteet nähdään mahdollisuutena hyödyntää metsiä entistä monipuolisemmin. Sähköisille luonnontuotteiden tuotantoa ja tarjontaa edistäville palveluille on siis tarvetta. Nämä palvelut tulisi olla yhtä helposti käytettävissä ja saatavilla kuin puuntuotantoon ja puukauppaan liittyvät palvelut ovat tällä hetkellä.