Annual variations in the microflora of some varieties of Finnish malting barley

Kolmen yleisimmän suomalaisen mallasohralajikkeen jyvien bakteeri-, mikrosieni- (hiiva ja home) ja sädesienipopulaatioiden vuosittaisia vaihteluita tutkittiin vuosina 1990-1992. Työn aikana mallastukseen käytetyistä ohraeristä eristettiin yhteensä 114 karakterisoitua mikrosieni-, 59 tunnistamatonta bakteeri ja 12 tunnistamatonta sädesieni-isolaattia. Kasvihormonin, indoli-3-etikkahapon, saantoa jyväperäisten mikrobien rikastetuissa puhdasviljelmissä verrattiin mikrobien biomassaan jyvissä ja jyvien indoli-3-etikkahappopitoisuuteen. Todettiin, että ottaen vuosittaiset vaihtelut huomioon, bakteereilla on kyky tuottaa indoli-3-etikkahappoa biologisesti merkittävissä määrin. Kuten satokausien aikaisten keskilämpötilojen ja sadesummien perusteella saattoi odottaa, bakteeri-, hiiva- ja homemäärät olivat kaikissa lajikkeissa korkeimmillaan vuonna 1992. Suurin osa eristetyistä hiivoista ja homeista lukeutuvat saprofyytteihin. Dominoivia lajeja olivat pellolta peräisin olevat Rhodotorula, Cryptococcus, Aureobasidium, Drechslera, Cladosporium ja Mycelia sterilia. Varastosienet olivat täten vähemmistönä ja kaiken kaikkiaan vaikuttaisi, että kunkin kolmen lajikkeen kaikki kolme vuosikertaa koostuivat mikrobiologisesti hyvälaatuisesta, hyvin mallastukseen soveltuvasta viljasta. Kasvipatogeeneiksi luettavaa mikrosienilajeja olivat Septoria nodorum (lehti- ja tähkälaikku) sekä Drechlera teres, D. sorokiniana ja D. graminea (aiheuttavat mm. juurimätää ja taimituhoa). Mikrobi-invaasioiden määrän havaittiin poikkeavan selvästi ja johdonmukaisesti lajikkeesta toiseen.