Turvetta korvaavat kuivikemateriaalit kokeilussa broilereilla

Toimiva kuivitus on tärkeä osa eettistä ja bioturvallista broilerinlihan tuotantoketjua, ja puutteet kuivikemateriaalin kuivitusominaisuuksissa heijastuvat lintujen terveyteen ja hyvinvointiin. Käytetty kuivike vaikuttaa myös tilan tuotantokustannuksiin, ympäristöpäästöihin ja tilan toimintoihin. Turve on toimiva ja laajasti käytetty kuivike suomalaisilla broileritiloilla. Vaihtoehtoisten kuivikemateriaalien käyttö ei ole yleistynyt osittain turpeen edullisen hinnan vuoksi, mutta ennen kaikkea vaihtoehtoisten materiaalien kuivitusominaisuuksien puutteiden ja saatavuusongelmien vuoksi. Turvevapaa ruokaketju -hankkeessa pyritään löytämään turvetta korvaavia ilmastoystävällisiä kuivikemateriaaleja. Osana hanketta toteutettiin kuivikevertailu broilereilla Luonnonvarakeskuksen koepaikalla. Kokeeseen valittiin 14 erilaista kuivikemateriaalia: kaurankuoripelletti, kierrätyspaperista valmistettu pelletti, kuivattu nurmen ja apilan kuitujae, tuore ja kuivattu säilörehun kuitujae, puunjalostusteollisuuden sivujae nollakuitu, olkipelletti, ruokohelpipelletti, olki silputtuna sekä silputtuna ja säilöttynä, osmankäämi-ruokohelpisilppuseos, puukuitu-kutterirahkasammal-seos sekä tanskalainen pajukompostikuivike. Vertailukuivikkeina käytettiin turvetta ja kuivikekutteria. Kutakin kuivikemateriaalia testattiin neljässä 2 m²:n kokoisessa karsinassa 36-päiväisen kasvatuskokeen ajan. Jokaiseen karsinaan laitettiin noin 2.5 cm paksuinen kerros kuivikemateriaalia ja 24 lintua. Poikkeuksena olivat rakeistetut pellettikuivikkeet, joita laitettiin karsinaan noin 1 cm paksuinen kerros. Kuivikevertailussa mitattiin lintujen kasvua ja rehunkulutusta. Kasvatusjakson lopussa arvioitiin lintujen höyhenpeitteen puhtaus ja jalkapohjien ihon terveys. Keskipainoltaan painavimmat linnut olivat kasvaneet turve-, ruokohelpipelletti- ja kierrätyspaperi-pellettikuivituksella. Kaurankuoripelletillä ja olkisilpulla kasvaneet olivat kooltaan hieman pienempiä kuin muilla kuivikemateriaaleilla kasvaneet linnut. Rehunmuuntosuhteessa ei ollut eroja kuivikkeiden välillä, vaan pienempi elopaino oli suoraan yhteydessä heikompaan rehun syöntiin. Kaurankuoripelletillä ja puukuitu-kutteri-rahkasammal-seoksella kasvaneilla linnuilla oli terveimmät jalkapohjat. Jalkapohjapisteytys oli parempi myös turpeella, olkipelletillä, kierrätyspaperipelletillä sekä kuivatulla ja tuoreella säilörehukuidulla kasvaneilla linnuilla. Heikoimmat jalkapohjapisteet olivat linnuilla, jotka kasvoivat apilan kuitujakeella ja pajukompostilla. Puhtaimmat linnut olivat kasvaneet olkipellettikuivituksella. Myös nollakuidulla kasvaneista linnuista neljä viidestä oli puhtaita tai lähes puhtaita. Likaisimpia olivat apilan kuitujakeella, kuivatulla säilörehun kuitujakeella ja säilötyllä olkisilpulla kasvaneet linnut. Vihreistä biomassoista lupaavimmalta vaikutti tuore säilörehusta valmistettu kuitujae, mutta materiaali vaatii testatuista materiaaleista eniten jatkokehittelyä.