Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa : IRMA-hankkeen loppuraportti
Rinne, Marketta; Kokkonen, Tuomo; Rummukainen, Netta; Rissanen, Paula; Halmemies-Beauchet-Filleau, Anni; Salin, Siru; Lamminen, Marjukka; Vanhatalo, Aila; Vattulainen, Jenni; Kajava, Sari; Heikkinen, Milja; Sairanen, Auvo; Huhtanen, Pekka; Nousiainen, Juha; Tapio, Ilma; Ayanfe, Nisola; Reza Bayat, Ali; Stefanski, Tomasz; Kling, Virpi; Latvala, Terhi; Niemi, Jarkko; Ait-Sidhoum, Amer; Sipiläinen, Timo (2025)
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
32/2025
Sivut
44 s.
Luonnonvarakeskus
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-052-7
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-052-7
Tiivistelmä
Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa (IRMA) -hanke kuului MMM:n Hiilestä kiinni – tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan. Sen toteuttivat yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke), Helsingin yliopisto (HY), Valio Oy ja A-Rehu Oy vuosina 2022-2024.
IRMA-hanke keskittyi pötsin metaanintuotantoa vähentävien lisäaineiden, erityisesti 3-nitro-oksypropanolin (3-NOP; kauppanimi Bovaer®) mahdollisuuksiin ja haasteisiin maidontuotannon ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hankkeessa selvitettiin lisäaineiden mahdollisuuksia vähentää pötsin metaanintuotantoa laboratoriossa suoritettavien in vitro -tutkimusten ja lehmien ruokintakokeiden avulla, kehitettiin 3-NOP:n aktiivisuuden säilyttävä väkirehujen pelletöintimenetelmä, toteutettiin 3-NOP:n ruokintapilotti 40 maatilalla sekä selvitettiin niin kuluttajien kuin maidontuottajien asenteita ilmastomyötäisen maidontuotannon eri kysymyksiin sekä politiikkakeinoja uusien ruokintakeinojen käyttöönoton edistämiseen.
IRMA-hankkeessa toteutettiin Suomen ensimmäiset ruokintakokeet ja metaanintuotantomittaukset 3-NOP:ia käyttäen sekä toteutettiin laaja maatilapilotti, mikä on oletettavasti lisännyt tämän metaaninvähennysvaihtoehdon tunnettuutta ja vähentänyt mahdollisia ennakkoluuloja lähestymistapaa kohtaan. Suhteessa kustannuksiin ja haittavaikutuksiin 3-NOP lienee tällä hetkellä paras ruokinnallinen vaihtoehto pötsin metaanintuotannon vähentämiseen. 3-NOP osoitti tehonsa pötsin metaanipäästöjen vähentämisessä myös Suomen olosuhteissa, vaikka suhteellinen vähennys oli jonkun verran pienempi (n. 20 %) kuin kansainvälisten tutkimustulosten perusteella odotettu (n. 30 %). Suhteellisen matala pitoisuus rehussa (jopa alle 60 mg/kg rehun kuiva-ainetta) lienee kannattavin ainakin suhteessa saavutetun päästövähennyksen hiilidioksidiekvivalenttihintaan. Metaanin osuus maidon hiilijalanjäljestä on 45 % (ilman maankäyttösektoria) ja viidenneksen vähennys tähän tuo noin 10 % pienennyksen maidon hiilijalanjälkeen.
Vaikka kuluttajat suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti 3-NOP:n käyttöön maidontuotannossa, maksuhalukkuus oli melko pieni. Maitotilayrittäjät suhtautuivat kyselytutkimuksen perusteella pääasiassa myönteisesti ilmastopäästöjen vähentämiseen, mutta haluavat itse vaikuttaa keinojen valintaan eivätkä koe pystyvänsä osallistumaan merkittävästi päästöjen vähentämisen kustannuksiin, vaan haluavat saada korvauksen päästövähennystoimenpiteilleen.
Tämän hankkeen ja ulkomaisten kokeiden perusteella tuotettiin malli, jolla 3-NOP:n saannin perusteella voidaan estimoida toteutunut metaaninvähennys. Hankkeen aikana Valio otti käyttöön teollisuusasiakkaille suunnattuja tuotteita, joiden ilmastovaikutusta on pienennetty 3-NOP-ruokinnan avulla. 3-NOP:n vaikutus metaanintuotantoon on liitetty myös CARBO-laskuriin, jota käytetään monessa ruoka-alan yrityksessä (Valio, HK, Atria, Snellman, Juustoportti). Lisäaineilla voidaan vähentää nopeasti metaanin tuotantoa, mutta ne eivät korvaa pitkäjänteistä tuottavuuden tehostamista kuten rehuhyötysuhteen parantamista.
IRMA-hanke keskittyi pötsin metaanintuotantoa vähentävien lisäaineiden, erityisesti 3-nitro-oksypropanolin (3-NOP; kauppanimi Bovaer®) mahdollisuuksiin ja haasteisiin maidontuotannon ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hankkeessa selvitettiin lisäaineiden mahdollisuuksia vähentää pötsin metaanintuotantoa laboratoriossa suoritettavien in vitro -tutkimusten ja lehmien ruokintakokeiden avulla, kehitettiin 3-NOP:n aktiivisuuden säilyttävä väkirehujen pelletöintimenetelmä, toteutettiin 3-NOP:n ruokintapilotti 40 maatilalla sekä selvitettiin niin kuluttajien kuin maidontuottajien asenteita ilmastomyötäisen maidontuotannon eri kysymyksiin sekä politiikkakeinoja uusien ruokintakeinojen käyttöönoton edistämiseen.
IRMA-hankkeessa toteutettiin Suomen ensimmäiset ruokintakokeet ja metaanintuotantomittaukset 3-NOP:ia käyttäen sekä toteutettiin laaja maatilapilotti, mikä on oletettavasti lisännyt tämän metaaninvähennysvaihtoehdon tunnettuutta ja vähentänyt mahdollisia ennakkoluuloja lähestymistapaa kohtaan. Suhteessa kustannuksiin ja haittavaikutuksiin 3-NOP lienee tällä hetkellä paras ruokinnallinen vaihtoehto pötsin metaanintuotannon vähentämiseen. 3-NOP osoitti tehonsa pötsin metaanipäästöjen vähentämisessä myös Suomen olosuhteissa, vaikka suhteellinen vähennys oli jonkun verran pienempi (n. 20 %) kuin kansainvälisten tutkimustulosten perusteella odotettu (n. 30 %). Suhteellisen matala pitoisuus rehussa (jopa alle 60 mg/kg rehun kuiva-ainetta) lienee kannattavin ainakin suhteessa saavutetun päästövähennyksen hiilidioksidiekvivalenttihintaan. Metaanin osuus maidon hiilijalanjäljestä on 45 % (ilman maankäyttösektoria) ja viidenneksen vähennys tähän tuo noin 10 % pienennyksen maidon hiilijalanjälkeen.
Vaikka kuluttajat suhtautuivat pääsääntöisesti myönteisesti 3-NOP:n käyttöön maidontuotannossa, maksuhalukkuus oli melko pieni. Maitotilayrittäjät suhtautuivat kyselytutkimuksen perusteella pääasiassa myönteisesti ilmastopäästöjen vähentämiseen, mutta haluavat itse vaikuttaa keinojen valintaan eivätkä koe pystyvänsä osallistumaan merkittävästi päästöjen vähentämisen kustannuksiin, vaan haluavat saada korvauksen päästövähennystoimenpiteilleen.
Tämän hankkeen ja ulkomaisten kokeiden perusteella tuotettiin malli, jolla 3-NOP:n saannin perusteella voidaan estimoida toteutunut metaaninvähennys. Hankkeen aikana Valio otti käyttöön teollisuusasiakkaille suunnattuja tuotteita, joiden ilmastovaikutusta on pienennetty 3-NOP-ruokinnan avulla. 3-NOP:n vaikutus metaanintuotantoon on liitetty myös CARBO-laskuriin, jota käytetään monessa ruoka-alan yrityksessä (Valio, HK, Atria, Snellman, Juustoportti). Lisäaineilla voidaan vähentää nopeasti metaanin tuotantoa, mutta ne eivät korvaa pitkäjänteistä tuottavuuden tehostamista kuten rehuhyötysuhteen parantamista.
Collections
- Julkaisut [87092]