Taloustieteiden ja vaihtoehtoisten talousnäkökulmien mahdollisuudet luonnonvarojen tutkimuksessa

Abstract

Maailmassa on meneillään suuria, usealla eri aika- ja mittakaavalla eteneviä muutoksia, jotka koskettavat luonnonvarojen käyttöä ja ihmisten suhdetta ympäristöönsä. Valtavirtataloustieteen kykyä vastata kestävän kehityksen kannalta keskeisiin tavoitteisiin on kyseenalaistettu, ja sitä korvaamaan tai tukemaan on kehitetty monia vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää ja selittää taloutta sekä talouden suhdetta muuhun yhteiskuntaan ja luontoon. Toisaalta myös valtavirtataloustieteen sisällä on käyty kriittistä keskustelua, mikä on johtanut uusiin suuntauksiin taloustieteen sisällä. Tässä raportissa kartoitetaan monitieteisen kirjallisuuskatsauksen keinoin, mitä vaihtoehtoisilla talouskäsitteillä tai -näkökulmilla itse asiassa tarkoitetaan ja mikä voisi olla niiden relevanssi luonnonvaratutkimuksen kannalta. Taloutta koskevan keskustelun selkiyttämiseksi erotamme karkeasti toisistaan yhtäältä taloutta tutkivat tieteenalat, joiden väliset eroavaisuudet liittyvät ennen kaikkea oletuksiin ja menetelmiin, ja toisaalta vaihtoehtoiset talousnäkökulmat, jotka edustavat erilaisia näkemyksiä siitä, mihin suuntaan taloutta ja yhteiskuntaa laajemminkin tulisi kehittää. Tarkasteltavat taloutta tutkivat tieteenalat ovat uusklassinen taloustiede, ympäristö- ja luonnonvarataloustiede, ekologinen taloustiede, institutionaalinen taloustiede, feministinen taloustiede ja onnellisuustaloustiede. Tarkasteltaviin vaihtoehtoisiin talousnäkökulmiin kuuluvat degrowth- ja post-growth-ajattelu, kiertotalous, donitsitalous, hyvinvointitalous, uusintava ja uudistava talous, hoivatalous, yhteisvarantojen talous, kohtuutalous, yhteishyvän talous, missiotalous, maaseudun tietotalous ja geotalous. Taloutta tutkivien tieteenalojen välillä on useita limittäisyyksiä ja rajapintoja. Ympäristö- ja luonnonvarataloustiede sijoittuu pääosin uusklassisen taloustieteen paradigman sisälle ja hyödyntää sen keskeisiä oletuksia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Ekologisen taloustieteen ja institutionaalinen taloustieteen teoria- ja menetelmäperustat taas ovat moninaisemmat. Osa feministisestä taloustieteestä ja onnellisuustaloustieteestä operoi uusklassiseen taloustieteeseen perustuvin oletuksin ja kvantitatiivisin menetelmin, mutta varsinkin feministinen taloustiede on menetelmiltään ja tavoitteiltaan hyvin moninainen tieteenala. Luonnonvarat ovat keskeinen tutkimuskohde ympäristö- ja luonnonvarataloustieteelle ja ekologiselle taloustieteelle sekä melko keskeisessä roolissa myös onnellisuustaloustieteen tarkasteluissa. Kaikki tarkastellut tieteenalat tarjoavat kiinnostavia lähestymiskulmia luonnonvarojen hallinnan kysymyksiin. Vaihtoehtoisista talousnäkökulmista erityisesti degrowth- ja post-growth-ajattelu sekä uusintava talous kyseenalaistavat perinteisen, bruttokansantuotteella mitatun talouskasvun toivottavuuden. Samalla ne pyrkivät luonnostelemaan varsin mittavaa yhteiskunnallista murrosta, jonka myötä hyvinvointi voisi säilyä, jakautua tasaisemmin ihmisryhmien välillä tai kasvaa ilman materiaalisen elintason kasvua. Toisaalta vaihtoehtoisissa talousnäkökulmissa tehdään näkyväksi hoivan ja yhteisvarantojen hallinnan kaltaisia talouskeskusteluissa aiemmin pieneen rooliin jääneitä tekijöitä. Inhimillisen hyvinvoinnin ja ympäristön tilan kattava mittaaminen sekä tähän perustuva yhteiskunnallinen muutos ovat keskiössä esimerkiksi hyvinvointitaloudessa, donitsitaloudessa ja yhteishyvän taloudessa. Kiertotalous, uudistava talous ja maaseudun tietotalous taas keskittyvät suoremmin siihen, miten erilaiset resurssit kulkevat läpi talouden ja muuttuvat sen prosessien kautta, sekä käytäntöjen, instituutioiden ja politiikkojen kehittämiseen kestävämmän talousjärjestelmän edistämiseksi. Geotalous eroaa muista vaihtoehtoisista talousnäkökulmista sikäli, että se ei viittaa niinkään talousjärjestelmän muuttamista koskeviin pyrkimyksiin kuin analyysiin siitä, miten taloutta käytetään geopoliittisten tavoitteiden edistämiseen. Tarkastelumme perusteella osa vaihtoehtoisista talousnäkökulmista linkittyy jo nykyään kiinteästi luonnonvarojen tutkimukseen, ja muidenkin piiristä nousee tutkimuksellisesti kiinnostavia kysymyksiä.