Siian kalastus ja istutustoiminta Suomenlahdella
Luonnonvarakeskus
2025
luke-luobio_5_2025.pdf - 1.41 MB
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Pysyvä osoite
URI
Tiivistelmä
Suomenlahden siikasaalis on viimeisen vuosikymmenen aikana (2012–2023) ollut noin 125 tonnia vuodessa. Siikaa hyödyntävät eniten suomalaiset vapaa-ajankalastajat, joiden arvioidaan pyytäneen siikaa noin 80 tonnia vuodessa eli noin 65 % koko Suomenlahden siikasaaliista. Suomen alueelta pyydetty kaupallinen saalis on ollut noin 30 tonnia vuodessa, Virossa ja Venäjällä kummassakin noin 7 tonnia vuodessa. Lisäksi Virossa vapaa-ajankalastajat pyytävät siikaa muutaman tonnin vuodessa.
Kaikissa kolmessa maassa kaupalliset saaliit ovat olleet 2000-luvulla selvässä laskussa. Suomessa saaliit ovat laskeneet 15 viimeisen vuoden (2008–2023) aikana kolmasosaan ja Virossa neljäsosaan jakson alkuvuosien tasosta. Venäjällä saaliit ovat laskeneet 10 vuodessa alle puoleen aiemmista saaliista. Suomen kaupallisen kalastuksen pyyntiponnistus on samana ajanjaksona laskenut tuntuvasti ja merkittävänä syynä pidetään harmaahylkeiden runsastumista.
Siikaistutuksia on tehty käytännössä vain Suomessa, jossa voimavarat on perinteisesti keskitetty yksikesäisten poikasten istutuksiin, jotka alkoivat jo 1960-luvun lopulla. Istutusmäärät olivat itäisellä Suomenlahdella korkeimmillaan 1990-luvulla, lähes miljoona poikasta vuodessa. Istutusmäärät ovat sittemmin laskeneet ja vuosina 2022 ja 2024 alueelle istutettiin enää alle 200 000 poikasta vuodessa. Läntisellä Suomenlahdella (Uusimaa) yksikesäisten vaellussiikojen istutusmäärät olivat 1990-luvulla hieman alhaisemmat kuin idässä, usein noin puoli miljoonaa poikasta vuodessa. Toisaalta läntiselle Suomenlahdelle istutettiin vuosina 2022–2024 vielä 200 000–600 000 poikasta vuodessa. Lisäksi läntiselle Suomenlahdelle on istutettu yksikesäisiä Bengtsårin saaristosiikoja, jonka istutusmäärät olivat 2000-luvulla lähes yhtä suuria kuin yksikesäisten vaellussiian istutusmäärät, mutta toiminta loppui 2020-luvun alussa.
Siian vastakuoriutuneiden poikasten istutukset aloitettiin Kymijoen alueella jo 1900-luvun alkupuolella. Itäisellä Suomenlahdella vastakuoriutuneiden poikasten vuosittaiset istutusmäärän olivat 1990- ja 2000-luvuilla puolen miljoona ja kolmen miljoonan välillä. Istutusmäärät ovat vähitellen hieman kasvaneet 2010- ja 2020-lukujen aikana keskimäärin runsaan kolmen miljoonan yksilön paikkeille. Läntisellä Suomenlahdella vastakuoriutuneiden istutusmäärät ovat edelleen olleet vähäisiä.
Yksikesäisten poikasten istutusten arvioitiin tuottaneen saalista Suomenlahdella 1990 -luvulla kohtalaisen hyvin, 100–250 kiloa tuhatta istukasta kohti. Arviot ovat todennäköisesti vanhentuneita eivätkä vastaa enää 2020-luvun tilannetta. Vastakuoriutuneiden poikasten istutusten tuloksellisuudesta tai siihen mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä ei ole Suomenlahdelle soveltuvaa tutkittua tietoa. Kirjallisuudesta löytyvien tietojen perusteella ensimmäiset istutusten jälkeiset viikot ovat vastakuoriutuneiden poikasten eloonjäännin kannalta kriittistä aikaa.
ISBN
978-952-419-011-4
OKM-julkaisutyyppi
D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Volyymi
Numero
5/2025
Sivut
Sivut
28 s.
ISSN
2342-7639