Vapaa-ajankalastajien kuluttajaprofiilit : Tutkimus

Abstract

Kalastusmatkailun kehittämishaasteina Suomessa on nähty esimerkiksi markkinoinnin vähäisyys sekä palvelutarjonnan ja kysynnän osittainen kohtaamattomuus. Haasteisiin vastaamiseksi on esitetty toimenpiteitä, joista yksi liittyi tarpeeseen selvittää potentiaalisten uusien asiakkaiden ja asiakasryhmien sekä omatoimisesti matkailevien vapaa-ajankalastajien tarpeita. Tässä raportissa selvitetään vapaa-ajankalastajien toteutuneen rahankäytön pohjalta, millaisia kuluttajasegmenttejä (profiileja) kalastonhoitomaksun suorittaneissa henkilöissä Suomessa on, ja miten ne ovat muuttuneet vuosien 2018 ja 2023 välillä. Luonnonvarakeskuksen tiedonkeruut tapahtuivat verkkokyselyillä ja osin puhelinhaastatteluilla, jotka kohdistettiin satunnaisotokselle vapaa-ajankalastajia, kiintiöitynä Manner-Suomen maakunnittain. Kyselyssä selvitettiin vuonna 2018 kalastusvälineiden arvoa, välihankintoja ja kalastamisen juoksevia kustannuksia, mutta myös esimerkiksi monenlaisia kalastajien taustatietoja, osallistumista eri kalastusmuotoihin ja kalastamiseen liittyvää matkustamista. Vuonna 2023 kyselyssä tiedusteltiin kalastaneiden juoksevista kustannuksista ja niiden kohdentumisesta, ja myös esimerkiksi pyyntivälineistä ja kalastuskohteista. Rahankäytön määrän ja kohdentumisen perusteella sovitettiin tutkimusvuosittain aineistoon latenttien luokkien malleja (LCA), ja tunnistettiin erilaiset kuluttajaprofiilit, joihin yhdistettiin monenlaista taustatietoa. Käyttökelpoisin aineistoon sovitettu malli jakoi kalastajat kuuteen kuluttajaprofiiliin: 1) Erittäin paljon kuluttavat himokalastajat, 2) Paljon kuluttavat aktiivikalastajat, 3) Satunnaiset matkailukalastajat, 4) Aktiiviset lähikalastajat, 5) Satunnaisesti kuluttavat lähikalastajat ja 6) Tuntemattomalla tavalla kuluttavat. Useat profiilit erosivat merkittävästi toisistaan kalastusaktiivisuudeltaan ja osin kalastustavoiltaan, ja samalla myös siinä, miten paljon rahaa niissä vuositasolla käytettiin, miten arvokasta välineistöä omistettiin, ja paljonko matkustettiin. Matkakustannukset olivat kaikissa kuluttajaprofiileissa keskeinen kuluerä, kun taas kalastuspalveluja (opas- ja ohjelmapalveluja) ostetaan harvoin – useimmin eniten rahaa käyttäneiden kuluttajaprofiileissa. Niissä myös välinehankintoihin käytettiin eniten rahaa, ja suurin rahankäyttö kohdistui veneisiin ja niiden varusteluun. Omatoiminen kalastaminen tuli analyysissämme selkeimmin esiin profiileissa ”Aktiiviset lähikalastajat” ja ”Satunnaisesti kuluttavat lähikalastajat”, jotka kuluttivat juokseviin kuluihin maltillisesti. ”Aktiiviset lähikalastajat” tekivät kuitenkin vene- ja välinehankintoja profiileista toiseksi eniten. Kalastusmatkailuyritysten näkökulmasta ulkomaiset turistit ja yritykset voivat olla kahta edellä mainittua profiilia potentiaalisempia asiakkaita. Eniten kuluttaneiden profiilissa kalastusta pidettiin tärkeimpänä vapaa-ajanaktiviteettina. Tämän profiilin osuus kaikista kalastaneista puolittui tarkasteluvuosien välillä, mutta samalla rahankäyttö per henkilö kasvoi inflaatiota enemmän. Matkustamisen suhteellinen osuus rahankäytöstä on kasvanut kaikissa kuluttajaprofiileissa yhtä lukuun ottamatta.