Liito-oravan suojelu
Nikula, Ari; Nivala, Vesa; Kangas, Katja; Rana, Parvez; Espinoza, Andres Gordon; Ilvonen, Suvi; Karhu, Jouni; Haltia, Emmi; Venesjärvi, Riikka; Ahtikoski, Anssi; Haikarainen, Soili; Salminen, Hannu; Lehtonen, Mika; Tolvanen, Anne (2024)
Nikula, Ari
Nivala, Vesa
Kangas, Katja
Rana, Parvez
Espinoza, Andres Gordon
Ilvonen, Suvi
Karhu, Jouni
Haltia, Emmi
Venesjärvi, Riikka
Ahtikoski, Anssi
Haikarainen, Soili
Salminen, Hannu
Lehtonen, Mika
Tolvanen, Anne
Toimittajat
Juutinen, Artti
Pellikka, Jani
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
103/2024
Sivut
54 s.
Luonnonvarakeskus
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-997-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-997-0
Tiivistelmä
Liito-orava (Pteromys volans L.) esiintyy EU:n alueella vain Virossa ja Suomessa. Laji on rauhoitettu, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyä. Taustalla on sopivien metsäelinympäristöjen väheneminen, pirstoutuminen ja taajama-alueiden erilaiset maankäytön muutokset. Lajin suojeluhaasteeseen on pyritty vastaamaan EU:n rahoittamassa liito-orava-LIFE-hankkeessa ”Co-operation for improving the conservation of the flying squirrel in Europe” vuosina 2018–2025. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää liito-oravan suojelua Euroopassa turvaamalla lajin säilymiselle keskeiset elinympäristöverkostot, sekä kehittämällä ja yhtenäistämällä toimintamalleja liito-oravan suojelun ja maankäytön tarpeiden yhteensovittamiseksi.
Luonnonvarakeskuksen tehtävänä tässä projektissa oli liito-oravan elinympäristöjen ennustekarttojen laatiminen, sekä projektin sosioekonomisten vaikutusten ja ekosysteemivaikutusten seuranta. Tässä projektin loppuraportissa koostamme antia näihin teemoihin liittyvistä Luken osatöistä. Osa tämän raportin tarkasteluista on uusia ja esitellään laajemmin. Osa tarkasteluista esitellään suppeammin, koska ne jo julkaistu yksityiskohtaisemmin toisaalla.
Projektissa tuotettiin Lukessa elinympäristöjen ennustekarttoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi aluesuunnittelun tukena, ja ne voivat auttaa suunnattaessa ensisijaisia liito-oravien inventointikohteita. Niitä voidaan käyttää myös taustatietona arvioitaessa ja asetettaessa metsäsuunnittelun tavoitteita.
Asukkaiden asenteita ja eri toimijoiden tapoja kehystää suojeluun liittyviä ongelmia ja ratkaisuja tarkasteltiin kyselyiden ja haastattelujen avulla. Suuri osa väestöstä tuki (2024) lajin suojelua, mutta esimerkiksi eri väestösegmenttien välillä havaittiin selviä näkemyseroja.
Osallistavaan paikkatietokyselyyn pohjaavassa tarkastelussa kartoitettiin liito-oravan ja muun luonnon monimuotoisuusarvojen ja sosiaalisten arvojen vaihtosuhteita Espoossa ja Kuopiossa, ja tunnistettiin niiden välille heikko synergia. Toinen kaupunkimetsiä koskeva tarkastelu tehtiin simuloimalla metsänkäsittely- ja hoitotapoja. Sen mukaan esimerkiksi liito-oravan suojelutoimien lisääminen on kustannustehokkaampaa, kun kaupunkimetsiä on jo hoidettu virkistyshyötyjä silmällä pitäen. Lukessa tehtiin myös kyselytutkimus metsänomistajille, jonka mukaan metsien monipuolisuutta niin raaka-aineen lähteenä, taloudellisena turvana kuin luonnonympäristönä pidettiin tärkeinä. Tulokset toivat myös esille edellytyksiä, joilla metsänomistajat olisivat valmiita toteuttamaan liito-oravan tarpeita nykyistä paremmin talousmetsissään. Projektissa eri organisaatioiden toimilla on vähennetty monessa suhteessa epävarmuuksia, jotka vaikeuttavat liito-oravakysymyksen käsittelyä sekä lajin suojelun ja muihin intressien yhteensovittamista. Jatkotutkimustarpeita tunnistettiin muun muassa lajin huomioon ottamisen keinojen vaikuttavuuden todentamisessa, sekä tavassa, jolla lajista uutisoidaan medioissa.
Luonnonvarakeskuksen tehtävänä tässä projektissa oli liito-oravan elinympäristöjen ennustekarttojen laatiminen, sekä projektin sosioekonomisten vaikutusten ja ekosysteemivaikutusten seuranta. Tässä projektin loppuraportissa koostamme antia näihin teemoihin liittyvistä Luken osatöistä. Osa tämän raportin tarkasteluista on uusia ja esitellään laajemmin. Osa tarkasteluista esitellään suppeammin, koska ne jo julkaistu yksityiskohtaisemmin toisaalla.
Projektissa tuotettiin Lukessa elinympäristöjen ennustekarttoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi aluesuunnittelun tukena, ja ne voivat auttaa suunnattaessa ensisijaisia liito-oravien inventointikohteita. Niitä voidaan käyttää myös taustatietona arvioitaessa ja asetettaessa metsäsuunnittelun tavoitteita.
Asukkaiden asenteita ja eri toimijoiden tapoja kehystää suojeluun liittyviä ongelmia ja ratkaisuja tarkasteltiin kyselyiden ja haastattelujen avulla. Suuri osa väestöstä tuki (2024) lajin suojelua, mutta esimerkiksi eri väestösegmenttien välillä havaittiin selviä näkemyseroja.
Osallistavaan paikkatietokyselyyn pohjaavassa tarkastelussa kartoitettiin liito-oravan ja muun luonnon monimuotoisuusarvojen ja sosiaalisten arvojen vaihtosuhteita Espoossa ja Kuopiossa, ja tunnistettiin niiden välille heikko synergia. Toinen kaupunkimetsiä koskeva tarkastelu tehtiin simuloimalla metsänkäsittely- ja hoitotapoja. Sen mukaan esimerkiksi liito-oravan suojelutoimien lisääminen on kustannustehokkaampaa, kun kaupunkimetsiä on jo hoidettu virkistyshyötyjä silmällä pitäen. Lukessa tehtiin myös kyselytutkimus metsänomistajille, jonka mukaan metsien monipuolisuutta niin raaka-aineen lähteenä, taloudellisena turvana kuin luonnonympäristönä pidettiin tärkeinä. Tulokset toivat myös esille edellytyksiä, joilla metsänomistajat olisivat valmiita toteuttamaan liito-oravan tarpeita nykyistä paremmin talousmetsissään. Projektissa eri organisaatioiden toimilla on vähennetty monessa suhteessa epävarmuuksia, jotka vaikeuttavat liito-oravakysymyksen käsittelyä sekä lajin suojelun ja muihin intressien yhteensovittamista. Jatkotutkimustarpeita tunnistettiin muun muassa lajin huomioon ottamisen keinojen vaikuttavuuden todentamisessa, sekä tavassa, jolla lajista uutisoidaan medioissa.
Collections
- Julkaisut [87108]