Polkuja monitavoitemetsään : Hiilipolku-hankkeen loppuraportti
Ukonmaanaho, Liisa; Artell, Janne; Haikarainen, Soili; Huhta, Esa; Hynynen, Jari; Häyrinen, Liina; Juvonen, Jaakko; Karhunkorva, Reetta; Kaseva, Janne; Kietäväinen, Piia; Kolstela, Joonas; Pirinen, Pentti; Pouta, Eija; Salmivaara, Aura; Soini, Katriina; Stenberg, Leena; Tuomenvirta, Heikki; Vanninen, Petteri (2024)
Ukonmaanaho, Liisa
Artell, Janne
Haikarainen, Soili
Huhta, Esa
Hynynen, Jari
Häyrinen, Liina
Juvonen, Jaakko
Karhunkorva, Reetta
Kaseva, Janne
Kietäväinen, Piia
Kolstela, Joonas
Pirinen, Pentti
Pouta, Eija
Salmivaara, Aura
Soini, Katriina
Stenberg, Leena
Tuomenvirta, Heikki
Vanninen, Petteri
Sivut
72 s.
Luonnonvarakeskus
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-959-8
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-959-8
Tiivistelmä
Metsien käsittely- ja hoitotoimenpiteet vaikuttavat merkittävästi hiilensidontaan, luonnon monimuotoisuuteen, puuntuotantoon ja vesistökuormitukseen. Niiden yhteensovittamiseen tarvitaan monitavoitteista metsänhoitoa.
HIILIPOLKU-hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalleja, jotka kannustavat metsänomistajia ja metsätalouden toimijoita edistämään hiilensidontaa, vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa tutkittiin, miten yksityisten metsänomistajien, paikallisten metsä- ja ympäristötoimijoiden sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä voitaisiin tehostaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja millaisia työkaluja ja kannustimia yhteistyön tueksi tarvitaan. Hanke toteutettiin Puruvedellä, joka sijaitsee osittain Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.
Hankkeessa sovellettiin yhteiskehittämisen lähestymistapaa, jossa tunnistettiin innovaattoreita, aikaisia omaksujia ja paikallisia verkostoja edistämään uusien käytäntöjen leviämistä. Erilaiset metsien käytön tavoitteet (hiilensidonta, vesistökuormitus, monimuotoisuus) muotoiltiin skenaarioiksi, joissa kutakin tavoitetta painottavan metsänkäsittelyn vaikutukset eri tavoitteisiin sekä puuntuotantoon ja talouteen ennustettiin malleilla. Mallipohjainen tarkastelu tehtiin käyttäen Motti- ja SUSIohjelmistoja, ensin aluetasolla ja tarkentaen myöhemmin muutamien metsätilojen kuviotasolle asti. Paikallinen metsäneuvoja esitti skenaariot asiasta kiinnostuneille metsänomistajille neuvontatilaisuudessa, jolloin ne voitiin huomioida tilatason suunnittelussa.
Hankkeessa saavutettiin yhteisymmärrystä ja edistettiin suunnitelmien yhteensovittamista, erityisesti vesiensuojelun osalta. Hiilensidonta oli monille metsänomistajille vielä toissijainen tavoite. HIILIPOLKU-hankkeen tulokset korostivat pitkäjänteisen yhteistyön, aktiivisen tiedonvaihdon ja joustavien toimintamallien merkitystä monitavoitteisen metsänhoidon edistämisessä. kehitetyt toimintamallit tarjoavat metsänomistajille ja muille toimijoille konkreettisia työkaluja metsien potentiaalin hyödyntämiseen hiilensidonnassa, monimuotoisuuden turvaamisessa ja vesistökuormituksen hallinnassa.
HIILIPOLKU hanke toteutettiin vuosina 2022–2024 Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Ilmatieteen laitoksen (IL) yhteistyönä. Yhteistyökumppaneina toimivat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo, Suomen metsäkeskus Etelä-Savo, Etelä-Savon ELY-keskus, Pro Puruvesi ja Metsämuseo Lusto. HIILIPOLKU hanke sai rahoituksen MMM:n Hiilestä kiinni -ohjelmasta.
HIILIPOLKU-hankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalleja, jotka kannustavat metsänomistajia ja metsätalouden toimijoita edistämään hiilensidontaa, vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa tutkittiin, miten yksityisten metsänomistajien, paikallisten metsä- ja ympäristötoimijoiden sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä voitaisiin tehostaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja millaisia työkaluja ja kannustimia yhteistyön tueksi tarvitaan. Hanke toteutettiin Puruvedellä, joka sijaitsee osittain Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.
Hankkeessa sovellettiin yhteiskehittämisen lähestymistapaa, jossa tunnistettiin innovaattoreita, aikaisia omaksujia ja paikallisia verkostoja edistämään uusien käytäntöjen leviämistä. Erilaiset metsien käytön tavoitteet (hiilensidonta, vesistökuormitus, monimuotoisuus) muotoiltiin skenaarioiksi, joissa kutakin tavoitetta painottavan metsänkäsittelyn vaikutukset eri tavoitteisiin sekä puuntuotantoon ja talouteen ennustettiin malleilla. Mallipohjainen tarkastelu tehtiin käyttäen Motti- ja SUSIohjelmistoja, ensin aluetasolla ja tarkentaen myöhemmin muutamien metsätilojen kuviotasolle asti. Paikallinen metsäneuvoja esitti skenaariot asiasta kiinnostuneille metsänomistajille neuvontatilaisuudessa, jolloin ne voitiin huomioida tilatason suunnittelussa.
Hankkeessa saavutettiin yhteisymmärrystä ja edistettiin suunnitelmien yhteensovittamista, erityisesti vesiensuojelun osalta. Hiilensidonta oli monille metsänomistajille vielä toissijainen tavoite. HIILIPOLKU-hankkeen tulokset korostivat pitkäjänteisen yhteistyön, aktiivisen tiedonvaihdon ja joustavien toimintamallien merkitystä monitavoitteisen metsänhoidon edistämisessä. kehitetyt toimintamallit tarjoavat metsänomistajille ja muille toimijoille konkreettisia työkaluja metsien potentiaalin hyödyntämiseen hiilensidonnassa, monimuotoisuuden turvaamisessa ja vesistökuormituksen hallinnassa.
HIILIPOLKU hanke toteutettiin vuosina 2022–2024 Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Ilmatieteen laitoksen (IL) yhteistyönä. Yhteistyökumppaneina toimivat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo, Suomen metsäkeskus Etelä-Savo, Etelä-Savon ELY-keskus, Pro Puruvesi ja Metsämuseo Lusto. HIILIPOLKU hanke sai rahoituksen MMM:n Hiilestä kiinni -ohjelmasta.
Collections
- Julkaisut [86739]