Ekologiset, hydrologiset ja kaukokartoitushavainnot suoluonnon ja soiden ennallistamisen seurannassa : EkoSuo-hankkeen loppuraportti
Räsänen, Aleksi; Isoaho, Aleksi; Päkkilä, Lassi; Christiani, Priscillia; Lensu, Anssi; Jantunen, Aapo; Rana, Parvez; Korhonen, Petra; Ikkala, Lauri; Keränen, Kaapro; Heikkinen, Saara; Kareksela, Santtu; Marttila, Hannu; Elo, Merja (2024)
Räsänen, Aleksi
Isoaho, Aleksi
Päkkilä, Lassi
Christiani, Priscillia
Lensu, Anssi
Jantunen, Aapo
Rana, Parvez
Korhonen, Petra
Ikkala, Lauri
Keränen, Kaapro
Heikkinen, Saara
Kareksela, Santtu
Marttila, Hannu
Elo, Merja
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
94/2024
Sivut
25 s.
Luonnonvarakeskus
2024
Viittausohje: Räsänen, A., Isoaho, A., Päkkilä, L., Christiani, P., Lensu, A., Jantunen, A., Rana, P., Korhonen, P., Ikkala, L., Keränen, K., Heikkinen, S., Kareksela, S., Marttila, H. & Elo, M. 2024. Ekologiset, hyd rologiset ja kaukokartoitushavainnot suoluonnon ja soiden ennallistamisen seurannassa : EkoSuo-hankkeen loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 25 s.
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-987-1
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-987-1
Tiivistelmä
Ekologiset, hydrologiset ja kaukokartoitushavainnot suoluonnon ja soiden ennallistamisen seurannassa (EkoSuo) -hanke vastasi seuraaviin tutkimuskysymyksiin: (i) Miten soiden ennallistamisen hydrologiset muutokset selittävät suon kasvillisuuden muutoksia? (ii) Miten ennallistetun suon kasvillisuuden muutoksia voidaan havaita kaukokartoituksen avulla? (iii) Miten soiden tilan muutosta voidaan ennustaa maantieteellisesti ja ajallisesti?
Hankkeen pääasiallisena aineistona toimi valtakunnallinen soiden ennallistamisen seurantaverkosto, joka kattaa kasvillisuus- ja hydrologiahavainnot 60 ennallistetulta, 60 luonnontilaiselta ja 30 ojitetulta suokohteelta sekä kymmenen vuoden ennallistamisen jälkeisen seurantajakson. Lisäksi aineistona käytettiin optisia satelliittikuvia, uhanalaisten suokasvilajien esiintymätietoja sekä maanlaajuisia ympäristömuuttujien paikkatietoaineistoja. Menetelminä hyödynnettiin yhdistettyjä lajien levinneisyysmalleja hydrologia-kasvillisuus- ja kaukokartoitus-kasvillisuus-yhteyksien tutkimisessa, random forest -koneoppimismallia kasvillisuus- ja märkyysmuutosten kaukokartoitusanalyyseissa sekä MaxEnt-koneoppimismallia ennustettaessa uhanalaisten lajien potentiaalisia elinympäristöjä tulevaisuuden ilmasto- ja ennallistamisskenaarioissa.
Tulosten perusteella hydrologinen ennallistaminen on välttämätöntä kasvillisuuden ennallistumiselle, mutta ei takaa sitä. Satelliittikaukokartoituksella voidaan seurata ennallistamisen jälkeisiä muutoksia avoimilla ja vähäpuustoisilla soilla. Pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuusmuutokset selittävät satelliittikuvissa havaittuja muutoksia vain osittain, todennäköisesti tärkeämpiä selittäjiä ovat muutokset puustossa, märkyydessä ja ojalinjoilla. Hankkeessa kehitettiin toimiva koneoppimismalli ja automatisoitu helppokäyttöinen sovellus avosoiden märkyysmuutosten sekä ennallistamistoimenpiteiden vaikutusalueen analyysiin. Hankkeessa havaittiin, että ilmastonmuutos muuttaa uhanalaisille suokasvilajeille suotuisia elinympäristöjä, mutta ennallistaminen voi toimia sopeutumisstrategiana.
Hanke korostaa pitkäaikaisten maastoseuranta-aineistojen tärkeyttä ennallistamisen vaikutusten ja luonnon tilan seurannassa. Kaukokartoitusseurantaa voi käyttää täydentämään mutta ei korvaamaan maastohavaintoja. Jatkossa ennallistamisen seurantaa tulee jatkaa ja laajentaa, jotta saadaan käsitys pitkäaikaista ja laaja-alaisista muutoksista erilaisilla kohteilla.
Hankkeen pääasiallisena aineistona toimi valtakunnallinen soiden ennallistamisen seurantaverkosto, joka kattaa kasvillisuus- ja hydrologiahavainnot 60 ennallistetulta, 60 luonnontilaiselta ja 30 ojitetulta suokohteelta sekä kymmenen vuoden ennallistamisen jälkeisen seurantajakson. Lisäksi aineistona käytettiin optisia satelliittikuvia, uhanalaisten suokasvilajien esiintymätietoja sekä maanlaajuisia ympäristömuuttujien paikkatietoaineistoja. Menetelminä hyödynnettiin yhdistettyjä lajien levinneisyysmalleja hydrologia-kasvillisuus- ja kaukokartoitus-kasvillisuus-yhteyksien tutkimisessa, random forest -koneoppimismallia kasvillisuus- ja märkyysmuutosten kaukokartoitusanalyyseissa sekä MaxEnt-koneoppimismallia ennustettaessa uhanalaisten lajien potentiaalisia elinympäristöjä tulevaisuuden ilmasto- ja ennallistamisskenaarioissa.
Tulosten perusteella hydrologinen ennallistaminen on välttämätöntä kasvillisuuden ennallistumiselle, mutta ei takaa sitä. Satelliittikaukokartoituksella voidaan seurata ennallistamisen jälkeisiä muutoksia avoimilla ja vähäpuustoisilla soilla. Pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuusmuutokset selittävät satelliittikuvissa havaittuja muutoksia vain osittain, todennäköisesti tärkeämpiä selittäjiä ovat muutokset puustossa, märkyydessä ja ojalinjoilla. Hankkeessa kehitettiin toimiva koneoppimismalli ja automatisoitu helppokäyttöinen sovellus avosoiden märkyysmuutosten sekä ennallistamistoimenpiteiden vaikutusalueen analyysiin. Hankkeessa havaittiin, että ilmastonmuutos muuttaa uhanalaisille suokasvilajeille suotuisia elinympäristöjä, mutta ennallistaminen voi toimia sopeutumisstrategiana.
Hanke korostaa pitkäaikaisten maastoseuranta-aineistojen tärkeyttä ennallistamisen vaikutusten ja luonnon tilan seurannassa. Kaukokartoitusseurantaa voi käyttää täydentämään mutta ei korvaamaan maastohavaintoja. Jatkossa ennallistamisen seurantaa tulee jatkaa ja laajentaa, jotta saadaan käsitys pitkäaikaista ja laaja-alaisista muutoksista erilaisilla kohteilla.
Collections
- Julkaisut [86800]