Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys

Abstract

Terveysongelmat aiheuttavat Suomessa merkittäviä kustannuksia. Näihin sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia sekä muita yhteiskunnallisia kuluja. Viime vuosina luontoympäristöjen terveysvaikutuksista saatu tutkimustieto on puolestaan vahvistunut ja monipuolistunut. Tiedon perusteella luontoympäristöjen terveyshyödyissä voi olla merkittävää potentiaalia kansanterveyden edistämisessä ja terveydenhuollon kustannussäästöjen saavuttamisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida tutkimusnäyttöä luontoympäristön vaikutuksista mielenterveyteen, sydän- ja verisuoniterveyteen sekä hengityselinterveyteen ja allergioihin, jotka ovat merkittäviä kansanterveyden ja -talouden haasteita. Tutkimusnäytön arviointi tehtiin laajan Pohjoismaisen kirjallisuuskatsauksen avulla viimeisen 20 vuoden ajalta. Näyttö luontoympäristöjen hyödyistä mielenterveydelle aikuisilla, ml. stressin vähentäminen ja mielialan parantaminen, sekä niistä aiheutuville kuluille on selkeää. Tutkittua tietoa tuleekin soveltaa mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Sen sijaan tutkimuksia luontoympäristön yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen on Pohjoismaissa vielä melko vähän. Aikuisilla pääsy viheralueille näyttää suojaavan lihavuudelta tai ylipainolta sekä tyypin 2 diabetekselta, mutta luontoympäristöjen ja lasten lihavuuden välisistä yhteyksistä tarvitaan lisää tutkimusta. Tutkimusnäyttö luontoympäristöjen hyödyistä astman ja allergioiden suhteen on ristiriitaista, ja niistä tarvitaan lisää tutkimusta. Tutkimustulokset luontoympäristön mikrobeille altistumisesta tukevat kuitenkin hypoteesia, että säännöllinen kontakti luontoympäristön hyviin mikrobeihin voi muuttaa ihmisen mikrobiomia terveydelle edulliseksi. Jatkotutkimuksia tarvitaan näiden muutosten terveysvaikutusten todentamiseksi. Työssä arvioitiin lisäksi luontoympäristön terveysvaikutusten taloudellista merkitystä Suomessa esimerkkilaskelmien avulla. Tarkasteltavaksi valittiin kolme kansanterveydellisesti merkittävää sairautta: masennus, tyypin 2 diabetes ja astma. Näiden sairauksien ilmaantuvuuden tai hoidon oli havaittu olevan yhteydessä luontoympäristöistä saatavaan hyötyyn Pohjoismaissa. Laskentaesimerkeistä ensimmäinen tarkasteli lähiluonnon tarjonnan vaikutusta masennuksen ilmaantuvuuteen, toinen lähiluonnon tarjonnan vaikutusta tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuteen ja kolmas luontokäyntien lisäämisen vaikutusta astman lääkekustannuksiin. Kaksi ensimmäistä esimerkkiä perustui asetelmaan, jossa luontotarjonta vähenee kaupunkirakenteen tiivistyessä, mikä johtaa kasvavaan sairauksien ilmaantuvuuteen ja sitä myötä korkeampiin yhteiskunnalle koituviin sairauskohtaisiin kustannuksiin. Kolmannessa esimerkissä laskettiin lisääntyvien luontokäyntien terveysvaikutuksista syntyviä lääkkeiden käytön kustannussäästöjä. Taloudellisten esimerkkiarviointien pohjalta taloudellisen hyödyn yhteenlaskettu potentiaali masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman lääkehoidon osalta arvioidaan olevan vuosittain 139,4 M€ ‒ 290,8 M€, riippuen menetettyjen elinvuosien arvon määrityksestä. Esimerkkilaskelmien tulos aliarvioi kuitenkin luonnon terveyshyötyjen kokonaispotentiaalin, sillä merkittäviä sairausryhmiä jäi tarkastelun ulkopuolelle. Summaamalla yhteen laajemmin sairauksien ehkäisemisen hyötyjä kuten raportissa esitetyssä kansainvälisessä esimerkkitutkimuksessa, voidaan luontoympäristöjen terveystaloudellisen arvon arvioida olevan Suomessa jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa. Raportin perusteella tarkempaa tutkimustietoa tarvitaan vielä luontoaltistuksen laadusta ja määrästä, altistuksen annos-vaste-suhteesta eri kohderyhmissä sekä pitkäaikaisvaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi tulisi tutkia, millaista mikrobialtistusta tarvitaan tautiriskien minimoimiseksi ja millaiset luonto- ja viheralueet ovat terveys- ja hyvinvointihyödyiltään vaikuttavimpia. Tutkimusnäytön perusteella luontointerventioita, kuten luontoreseptin ja terveysmetsän vaikutuksia, voisi tutkia laajemmin ja tarkemmin osana sairauksien hoitoa, kuntoutusta ja sekundaaripreventiota. Raportissa esitetään yhteensä 14 suositusta luontoympäristöjen terveys- ja talousvaikutusten edistämiseksi Suomessa (ks. luku 6.4. Suositukset). Suositukset kohdentuvat erityisesti maankäyttösuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Luontoympäristöjen säästämiselle ja viherrakentamisen lisäämiselle tiivistyvässä kaupunkirakenteessa on selkeät terveydelliset perusteet, sillä ne mahdollistavat luonnossa tapahtuvan fyysisen aktiivisuuden ja lisäävät mielen hyvinvointia. Tutkimusnäytön perusteella tieto luontoympäristöjen terveyshyödyistä kannattaa sisällyttää terveydenhuollon suosituksiin, hoitopolkuihin ja digitaalisiin sovelluksiin. Suomeen esitetään perustettavaksi kansallinen luontoterveys-ohjelma, jonka tavoitteena on tuoda luonnon terveyshyödyt ihmisten arkeen ja osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa kansansairauksien tautitaakan vähentämiseksi.