Lohen nousukalamäärät ja lisääntymisedellytykset Kokemäenjoella : Kaikuluotausaineiston ja populaatiomallinnuksen tulokset vuodelta 2023

Abstract

Kokemäenjoen alueen toimijoissa on viime vuosina herännyt ajatuksia lohen ja muidenkin vaelluskalojen palauttamismahdollisuuksista. Suunnittelua ja päätöksentekoa tukemaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kalatalouspalvelut tilasi Luonnonvarakeskukselta (Luke) vuoden 2023 kaikuluotainaineiston analysoinnin sekä lohen populaatiomallinnuksen Kokemäenjoella. Tässä raportissa esitetään näiden molempien tilaustöiden toteutus ja tulokset. Luke kerää vuosittain touko-lokakuussa kaikuluotaimella aineistoa ankeriaiden vaelluksesta Kokemäenjoen Pämpinkoskessa. Ely-keskuksen tilaustyö Lukelta piti sisällään vuoden 2023 kaikuluotainaineiston myös muiden kalojen osalta. Koko aineisto analysoitiin automaattisesti siihen tarkoitetulla sovelluksella ja automaattista arviota tarkennettiin ihmisten tekemillä analyyseillä. Päivittäin ylä- ja alavirtaan havaittujen kalojen määrät laskettiin kolmelle eri pituusluokalle: 50–65 cm mittaiset, 65–85 sekä yli 85 cm mittaiset kalat. Lisäksi laskettiin kumulatiiviset kalamäärät 50–65 cm kaloille (712 yksilöä) ja yli 65 cm kaloille (523 yksilöä) koko kaudelle. Lopulta laskettu kumulatiivinen kala-aineisto ositettiin teoreettisella mallilla eri kalalajeittain saalisilmoitusten ajankohtien ja pituuteen perustuvien kalalajisuhteiden perusteella. Sekä luotaamalla laskettuihin kalojen määriin että erityisesti lajikohtaisiin kalamääriin liittyy suuria epävarmuuksia, sillä arvio perustuu pieneen aineistoon. Työn tavoitteena oli muodostaa käsitys nousukalamäärien suuruusluokasta ja aineiston perusteella voidaankin muodostaa arvio taimenten ja lohien määristä vuonna 2023. Lohen populaatiomallinnuksen avulla haluttiin saada lisätietoa joen tuotantopotentiaalista merilohen osalta, mikäli jokeen rakennettaisiin kalatiet. Lohelle mallinnettiin viisi erilaista skenaariota, joissa tarkasteltiin luonnonmukaisten ohitusuomien, istutuksien ja lisääntymisaluekunnostusten merkitystä lohen vaelluspoikastuotannolle sekä jokeen palaavien kutukalojen määriin. Nykyisen kaltaisessa tilanteessa lisääntymismahdollisuudet rajautuvat pääuomassa Harjavallan alapuoliselle osuudelle ja Harjunpäänjokeen sekä istutuksiin. Näistä vaelluspoikasia voisi selviytyä enimmillään yhteensä noin 35 000 kpl jokisuuhun ja noin 700–800 kpl voisi palata aikuisina kutualueille lisääntymään. Tämä edellyttäisi kuitenkin alueiden kunnostamista sekä 36 000 vaelluspoikasen istuttamista alueelle vuosittain. Laajimmassa vaihtoehdossa, missä toteutettaisiin luonnonmukaiset ohitusuomat pääuoman neljän alimman voimalaitoksen yhteyteen sekä kunnostettaisiin potentiaaliset alueet ja istutettaisiin 7 200 vaelluspoikasta jokaiseen patoaltaaseen, saataisiin kaikkiaan tuotettua yhteensä noin 31 000 vaelluspoikasta jokisuuhun. Näistä noin 700–1 000 kpl voisi palata takaisin kutualueilleen merivaelluksen jälkeen. Mallinnuksien perusteella lohen elinkierron ennallistamisen suurin haaste Kokemäenjoella on poikastuotantoalueiden vähäinen määrä. Pinta-alaa voidaan saavuttaa lisää kunnostamalla nykyisiä alueita ja toteuttamalla luonnonmukaisia ohitusuomia vain vähäisiä määriä. Tämän vuoksi tehtiin vielä viides mallinnusvaihtoehto, missä kasvatettiin kaikkien edellisten toimenpiteiden lisäksi poikastuotantoaluetta viisinkertaiseksi arvioiduista kunnostuspotentiaalista. Tämä laskennallinen poikastuotantopinta-ala (109 ha) olisi jo suhteellisen lähellä ennen patojen rakentamista ollutta tilannetta (noin 150 ha). Tämä voisi tuottaa jokisuuhun noin 32 000–42 000 vaelluspoikasta ja 900–1 300 aikuista kalaa kutualueille.