Kasviproteiini kasvun tiellä : Tiekartta ruoan korkeampaan kasviproteiiniomavaraisuuteen

Abstract

Kasviproteiinituotteiden ennakoidaan olevan elintarvikesektorin yksi nopeimmin kasvavista tuoteryhmistä tulevina vuosina. Kasviproteiinista ja kasviproteiinituotteista merkittävä osa tulee Suomeen ulkomailta. Omavaraisella ruoantuotannolla on yhteiskunnan toiminnalle tärkeä merkitys huoltovarmuuden turvana. Selvityksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva ruokana käytettävän kasviproteiinin tuotantopotentiaalista Suomessa nyt ja tulevaisuudessa sekä arvioida keinoja, joilla kasviproteiiniomavaraisuutta voidaan nostaa. Tämän rinnalla lasketaan suomalaisten proteiinin tarpeen kehitys. Selvityksessä kuvaillaan toimet, jotka ovat välttämättömiä toteuttaa kasviproteiiniomavaraisuuden kasvun toteutumiseksi ja pullonkaulojen poistamiseksi. Selvityksen laskelmien mukaan vuonna 2023 Suomen kasviproteiinituotanto oli yhteensä 67 milj. kg. Vuonna 2040 suomalaisilta pelloilta voidaan saada tärkeimpien proteiinikasvien osalta jopa 182 milj. kg elintarvikekelpoista kasviproteiinia. Kaikki kasvit huomioiden kasviproteiinin tuotantopotentiaali voi nousta 228 milj. kiloon. Tämä mahdollistaa koko proteiinikulutukseemme suhteutetun kasviproteiinituotannon nousun nykyisestä 29 %:sta jopa 98 %:iin. Selvityksessä laskettiin lisäksi, että suomalaisten vuosittainen ravitsemussuoistuksiin perustuva laskennallinen proteiinin kokonaistarve oli vuonna 2023 noin 185 milj. kg. Selvityksen laskelman mukaan tarve pysyy samansuuruisena vuonna 2040. Kasviproteiinituotannon merkittävä kasvu edellyttää palko- ja öljykasvien viljelyä maksimaalisesti viljelykierron sallimissa puitteissa, mikä kolminkertaistaa kyseisten kasvien viljelyalan. Ehdottomia vaatimuksia ovat viljelyn taloudellinen kannattavuus, viljelyvarmuuden paraneminen, kasvinjalostus, hyvät viljelykäytännöt sekä nykyisen ja kehittyvän teknologian käyttöönotto. Teollisuudelta edellytetään merkittäviä investointeja palkokasvipohjaisten proteiinitiivisteiden valmistukseen sekä tuotannon yhteydessä syntyvien runsaiden sivuvirtojen jalostukseen. Mittavaa TKI-toiminta tarvitaan, jotta markkinoille saadaan uudentyyppisiä kasviproteiinituotteita. Toimialan laajentaminen edellyttää myös startup-yrityksiä, jotka uusien ideoiden ja innovaatioiden myötä luovat pohjaa kasvulle. Kasviproteiinituotteiden viennin kasvu on ehdoton edellytys arvoketjun kannattavuuden varmistamiseksi ja kriittisten volyymien saavuttamiseksi. Kasviproteiinituotanto tarvitsee rinnalleen kotimaista kotieläintuotantoa sekä uusia tuotantoteknologioita. Vain noin puolet Suomen valkuaiskasvisadosta täyttää elintarviketeollisuuden laatuvaatimukset, eikä osuuteen ole odotettavissa merkittävää muutosta. Elintarvikekäyttöön sopimattomalle tuotannolle on oltava kysyntää, mikä luontevimmin tulee kotieläintuotannon rehukäytöstä ja tulevaisuudessa myös uusista tuotantomuodoista. Kasviproteiinituotannon kasvu nostaisi merkittävästi myös kotieläintuotannon täydennysvalkuaisrehun kotimaista tarjontaa.