Maatalouden maksuvalmiuslainojen vaikuttavuuden arviointi : Vuosina 2016‒2023 maatalouden väliaikaisiin maksuvalmiusongelmiin myönnetyt lainat

Abstract

Maatilojen tilapäisten maksuvalmiusongelmien helpottamiseksi on vuosina 2017–2023 myönnetty valtion takaamia maksuvalmiuslainoja. Maksuvalmiusongelmat ovat aiheutuneet poikkeuksellisten markkinamuutosten ja sääolosuhteiden vuoksi. Vuosina 2016 ja 2017 myönnettävissä valtiontakauksissa maksuvalmiuslainoihin oli kyse väliaikaisesta rahoitusohjelmasta, joka perustui keskeisimpien tuotantosuuntien osalta komission myöntämään kertaluonteiseen poikkeukseen kaikille EU:n jäsenvaltioille, täydennettynä muille tuotantosuunnille vähämerkityksisen tuen, eli ns. de minimis -perusteen avulla. Vuonna 2019 astui voimaan uusi laki, jossa valtiontakaukseen liittyvän tuen perusteena käytettiin de minimis -perustetta. Vakuuspääomana molempien lakien osalta on hyödynnetty Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran varoja. Takauksia on edellä mainittujen vuosien aikana myönnetty yhteensä noin 79,3 miljoonaa euroa. Lainarahoitusta näiden takausten avustamana on myönnetty yhteensä hieman alle 100 miljoonaa euroa. Lakisääteinen takausten enimmäismäärä ei ole rajoittanut takauksien määrää kummankaan lain voimassaoloaikana. Alueittain takauksia on myönnetty eniten Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Ensimmäisen lain aikana lypsykarjatalous oli suurin takauksia hakenut tuotantosuunta, kun taas turkistarhauksen takausmäärä on korkein uudemman lain aikana haetuissa lainoissa. Takauksista on aiheutunut valtiolle vuoden 2023 loppuun mennessä 6,9 miljoonan euron takaustappiot. Takaustappioita on syntynyt eniten turkistarhauksessa, joiden suhteellinen osuus on ollut peräti 16,2 % takausten määrästä, kun muiden tuotantosuuntien takaustappiot ovat olleet keskimäärin 5 % takausten määrästä. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan lainat ovat sopineet parhaiten tiloille, joilla on ollut maksuvalmiusongelmia jonkun äkillisen tapahtuman vuoksi ja jotka ovat voineet maksaa lainan turvin maksaa akuutteja laskuja. Tämän tyyppisessä tapauksessa muuten hyvin toimiva tila on saanut poikkeuksellisista syistä aiheutuneet maksuvalmiusongelmansa kuntoon ja voinut jatkaa kannattavaa toimintaansa. Maksuvalmiuslainat eivät ole olleet hyvä ratkaisu tiloille, joilla on ongelmia perustoiminnan hoitamisessa tai jo valmiiksi toimintaan liittyviä talousongelmia. Näissä tapauksissa ongelmat ovat lisälainan myötä vain siirtyneet eteenpäin, mutta eivät ratkenneet. Rahoitusmuotona maksuvalmiuslaina ei ole ollut tiloille erityisen edullinen. Maksuvalmiuslainoissa korkomarginaali on ollut takauksesta huolimatta korkea pitkäaikaisiin luottoihin verrattuna. Lainoja myöntäneiden pankkien palaute maksuvalmiuslainojen toimivuudesta on ollut pääosin kriittistä. Palautteessa korostui etenkin, ettei lisälaina edellisten päälle ole ollut oikea ratkaisu maksuvalmiuden parantamiseen ja että hakeneet tilat olivat jo valmiiksi varsin velkaisia. Lisälainaa ongelmissa oleville tiloille ei tulisi myöntää nykyisen toiminnan jatkamiseen ilman realistista suunnitelmaa ongelmien juurisyiden eli heikon kannattavuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä.