Ennakointi ja innovointi metsäalan opetuksessa : Tuloksia asiantuntijatyöpajoista
Varho, Vilja; Tapiola, Titta; Kettunen, Elina; Knaapila, Antti; Jyske, Tuula (2024)
Varho, Vilja
Tapiola, Titta
Kettunen, Elina
Knaapila, Antti
Jyske, Tuula
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
46/2024
Sivut
27 s.
Luonnonvarakeskus
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-921-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-921-5
Tiivistelmä
Suomen biotalousstrategia “Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää” tavoittelee 4 % vuotuista kasvua biotalouden arvonlisälle. Samalla biotaloutta koskevat tavoitteet hiilineutraaliudesta ja luontokadon pysäyttämisestä. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää uudenlaista, ennakoivaa ajattelua ja muutosjoustavaa luonnonvarojen käytön kehittämistä yhdessä eri toimialojen kanssa. Suomi tarvitsee uusia teollisen mittakaavan lisäarvoinnovaatioita ja metsäbiomassan lisäksi tarvitaan muita raaka-ainevaihtoehtoja ja yhteiskunnallista kestävyysmurrosta. Tulevaisuus edellyttääkin toimialarajat ylittäviä ekosysteemejä, kyvykkyyttä ratkoa monimutkaisia haasteita ja soveltaa tietoa yhteistyön kautta. Opetuksen on tuettava nuorten kehittymistä laaja-alaisiksi, rohkeiksi ja muutosjoustaviksi metsäammattilaisiksi.
Miten Suomi elää puusta vuonna 2050 – osaamisen ennakointi ja yhteiskehittäminen (Puustaus)-hanke tunnistaa tarvittavia askelia kehittämällä toisen ja korkea-asteen opetusta. Hankkeen päärahoittaja on Metsämiesten Säätiö. Järjestimme työpajoja tammikuussa 2024. Osallistujat olivat joko opetuksen henkilökuntaa ammattikoulu-, AMK- ja yliopistotasolta tai sidosryhmien edustajia mm. puunjalostus- ja metsäteollisuudesta. Työpajoissa ennakoitiin metsäalalla tarvittavia tietoja ja kykyjä, tunnistettiin olemassa olevaa ennakointi- ja innovointikoulutusta ja tuotettiin ideoita opetuksen kehittämiseksi.
Raportissa on tunnistettu monenlaisia osaamistarpeita, jotka eivät kaikki liity ennakointiin ja innovaatiotoimintaan. Näitä ovat esim. LUMA-osaaminen, kestävyyskysymykset, metsäpolitiikan ja lainsäädännön tuntemus ja monenlaiset työelämätaidot. Työpajojen perusteella ennakointi- ja innovointikyvykkyyden rakentumista tukevat mm.
- Jatkuva oppiminen, kyky tunnistaa ja hyväksyä muutoksia avoimesti ja kriittisesti
- Toivo, eli tulevaisuususko ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin
- Uteliaisuus, joka näkyy esim. oman elämän ennakointina ja uuden kokeiluna
- Kokonaiskuvan muodostaminen, jota tukee poikkitieteellisyys
- Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, joita voidaan kehittää mm. yhteistyöllä oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ja työelämän välillä. Yhteistyötä tarvitaan sekä eri alojen kesken että metsäalan sisällä eri koulutustasojen välillä
- Läpileikkaavuus – ennakoinnista ja innovoinnista on hyvä olla tarjolla erillisiä kursseja, mutta lisäksi ennakointiajattelu ja innovointi on hyvä nivoa osaksi muita kursseja. Näin kaikki opiskelijat oppivat niiden peruskäsitteitä ja ajattelutapoja.
- Ongelmanratkaisukyky, jota voidaan kehittää mm. harjoitustöillä, tekemällä oppien
- Termit tutuksi – sopivaa materiaalia avoimesti saataville opettajille ja opiskelijoille
Miten Suomi elää puusta vuonna 2050 – osaamisen ennakointi ja yhteiskehittäminen (Puustaus)-hanke tunnistaa tarvittavia askelia kehittämällä toisen ja korkea-asteen opetusta. Hankkeen päärahoittaja on Metsämiesten Säätiö. Järjestimme työpajoja tammikuussa 2024. Osallistujat olivat joko opetuksen henkilökuntaa ammattikoulu-, AMK- ja yliopistotasolta tai sidosryhmien edustajia mm. puunjalostus- ja metsäteollisuudesta. Työpajoissa ennakoitiin metsäalalla tarvittavia tietoja ja kykyjä, tunnistettiin olemassa olevaa ennakointi- ja innovointikoulutusta ja tuotettiin ideoita opetuksen kehittämiseksi.
Raportissa on tunnistettu monenlaisia osaamistarpeita, jotka eivät kaikki liity ennakointiin ja innovaatiotoimintaan. Näitä ovat esim. LUMA-osaaminen, kestävyyskysymykset, metsäpolitiikan ja lainsäädännön tuntemus ja monenlaiset työelämätaidot. Työpajojen perusteella ennakointi- ja innovointikyvykkyyden rakentumista tukevat mm.
- Jatkuva oppiminen, kyky tunnistaa ja hyväksyä muutoksia avoimesti ja kriittisesti
- Toivo, eli tulevaisuususko ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin
- Uteliaisuus, joka näkyy esim. oman elämän ennakointina ja uuden kokeiluna
- Kokonaiskuvan muodostaminen, jota tukee poikkitieteellisyys
- Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, joita voidaan kehittää mm. yhteistyöllä oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ja työelämän välillä. Yhteistyötä tarvitaan sekä eri alojen kesken että metsäalan sisällä eri koulutustasojen välillä
- Läpileikkaavuus – ennakoinnista ja innovoinnista on hyvä olla tarjolla erillisiä kursseja, mutta lisäksi ennakointiajattelu ja innovointi on hyvä nivoa osaksi muita kursseja. Näin kaikki opiskelijat oppivat niiden peruskäsitteitä ja ajattelutapoja.
- Ongelmanratkaisukyky, jota voidaan kehittää mm. harjoitustöillä, tekemällä oppien
- Termit tutuksi – sopivaa materiaalia avoimesti saataville opettajille ja opiskelijoille
Collections
- Julkaisut [85835]