Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2024

Abstract

Suomen talous kaipaa vientimarkkinoiden piristymistä Vientivetoisena taloutena Suomi on kärsinyt erityisesti heikosta maailmanmarkkinoiden kysynnästä. Kevättalvella 2024 Suomessa koettiin poliittisten lakkojen ja tuotantolaitosten pysäytysten aikaa. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla Suomen talouteen ennakoidaan hidasta elpymistä inflaation edelleen heikentyessä, korkojen alentuessa ja vientimarkkinoiden piristyessä. Suomen talouden enteillään kuitenkin supistuvan vielä tänä vuonna 0–0,5 prosenttia. Kuluttajat hakivat lohturuokaa ja vähensivät luomuostoja Ravintotaseen mukaan siipikarjanlihan kulutuksen arvioidaan ohittaneen sianlihan kulutuksen vuonna 2023. Kotitalouksien heikentynyt ostovoima ja kysynnän hiipuminen haastoivat koko ruokaketjua sekä Suomessa että myös muualla EU:ssa. Ruoan kulutuksessa näkyy kaksi ominaispiirrettä, lohturuokien myynnin kasvu ja kasviproteiinituotteiden myynnin merkittävä lasku. Kuluttajien muuttunut ostokäyttäytyminen näkyy myös luomutuotteiden myynnin laskuna. Vuonna 2024 ruoan hinta kääntyy laskuun. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kuluttajahintojen ennustetaan laskevan kuluvana vuonna keskimäärin 2–3 %. Elintarvikevienti ja -tuonti laskussa Suomen elintarviketuotanto joutuu kilpailemaan tuonnin kanssa enenevässä määrin myös niissä tuoteryhmissä, joissa on kotimaista tuotantoa,kuten liha-, maito ja kalatuotteissa. Suomen kaikkien eläin- ja kasviperäisten tuotteiden viennin arvo kääntyi vuonna 2023 laskuun edellisvuoden jyrkän nousun jälkeen. Viennin arvo ylsi 2 159 milj. euroon, mikä oli yli 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2023 eläin- ja kasviperäisiätuotteita tuotiin Suomeen 6 846 milj. euron arvosta, eli noin 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Maatalousyrittäjien ympäristövaateet kiristyivät EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteissa kaudelle 2023-2027 korostetaan erityisesti maatalousyrittäjän neuvotteluaseman parantamista, uusien viljelijöiden saamista alalle, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen Yhteenveto sopeutumista sekä eläinten hyvinvoinnin parantamista. Aiemman tukitason saavuttaminen vaatii viljelijöiltä aiempaa enemmän maatilatason ympäristö- ja ilmastotoimia. Viljamarkkinat tasoittuneet ja viljan hinnat laskeneet Viljamarkkinat ovat vakiintuneet vuosien 2021–2023 nopeiden muutosten jälkeen. Vuonna 2024 Suomeen odotetaan kylvöalaennusteiden ja pitkän aikavälin keskisatojen perusteella keskivertoa pienempää, alle 3,2 miljardin kilon viljasatoa. Viljojen hinnat ovat laskeneet mutta ovat edelleen 25–50 % korkeampia kuin parin vuoden hintamyllerrystä edeltänyt alin taso. Luomuviljan tuotantoala laski ja elintarvikekäyttö notkahti Luomuviljelyn kokonaisala pienentyi ensimmäistä kertaa vuonna 2023 viidentoista vuoden tarkastelujaksolla. Myös luomuviljan elintarvikekäyttö notkahti vuonna 2023 41 milj. kiloon edellisvuoden 50 milj. kilosta. Luomuviljan tuotanto vastaa 5 % Suomen kokonaisviljasadosta. Kauran osuus luomuviljasta on lähes 70 %. Valkuaispitoisten kasvien kysyntä kasvaa Vuodelle 2024 on odotettavissa edellisvuotta reilusti enemmän öljykasveja ja saman verran tai hieman laskeva määrä hernettä ja härkäpapua. Valkuaispitoisten kasvien kysyntä on vakaa ja ruoka ja rehukäyttö tulevat kasvamaan tulevaisuudessa entisestään. Lihan tuotantomäärät laskussa Kustannusten nousu ja sen myötä kohonneet tuottaja- ja kuluttajahinnat ovat saaneet aikaan muutoksia Suomen lihamarkkinoilla. Vuoden 2023 ennusteet lihankulutuksen merkittävästä laskusta eivät kuitenkaan toteutuneet. Tarjonnan rakenne muuttui edullisten tuoteryhmien suuntaan ja tuonti kasvoi etenkin siipikarjanlihassa. Lihan kokonaiskulutus pysyy vuonna 2024 ennusteiden mukaan lähes edellisvuoden tasolla. Lihan kokonaistuotanto kasvaa broilerinlihan tuotannon palatessa vuoden 2022 tasolle. Maidon tuotantomäärä vähenee, vaikka markkinanäkymät kohtuulliset Maitoalalle vuosi 2023 oli kohtuullisen hyvä, joskaan ei kannattavuudeltaan vuoden 2022 tasolla. Maitoalan näkymät kohtuullisten panoshintojen osalta antavat hyvän lähtökohdan onnistumiselle myös vuonna 2024, joskin tilanteet voivat tänäkin vuonna muuttua hyvinkin nopeasti vallitsevan epävarmuuden vuoksi. Vuosina 2018–2023 tuotanto vähentyi keskimäärin 1,2 %:lla vuodessa. Investointilaman vuoksi maidon tuotantomäärä tulee vähenemään myös vuonna 2024. Suomalainen syö 199 munaa vuodessa Kuorimunia ja munatuotteita kulutettiin viime vuonna 11,7 kiloa henkeä kohden. Tämä kulutusmäärä tarkoittaa 199 kananmunaa henkeä kohden vuodessa. Kananmunien tuotannon omavaraisuusaste on noin 117 %. Vuonna 2024 sekä kananmunien kulutuksen että tuotannon ennakoidaan hieman kasvavan. Kanamunatilojen määrän ennakoidaan laskevan noin 210 tilaan (-7 %), mutta tilakohtaisen kanamäärän arvioidaan nousevan 9 % edellisvuodesta. Puutarhatuotanto kasvun ala Suomessa käytössä olevasta maatalousmaasta puutarhatalouden käytössä on vain 0,8 %. Viljelyalaltaan pieni puutarhatuotanto on kuitenkin puutarhatuotannon rahavirralla mitattuna iso sektori: osuus peltokasvituotannon 3,1 mrd. arvosta on arviolta 42 %. Puutarhatuotannossa on edelleen paljon kasvupotentiaalia: tehokas pellonkäyttö yhdistettynä vientimahdollisuuksiin voivat tulevaisuudessa lisätä puutarhatuotannon rahavirtoja entisestään. Perunasta on moneksi Perunan tuotanto on vähentynyt merkittävästi, ja vuoden 2023 tuotantomäärä oli pieniempiä sataan vuoteen. Perunan ollessa aikoinaan tärkeä osa sodasta toipuvan Suomen ruokahuoltoa, sen tuotanto oli lähes nelinkertainen viime vuoteen verrattuna. Perunaa viljeli vuonna 2023 vajaa 4 400 tilaa. Perunatilojen määrä on lähes puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maatalouden rakenne muuttuu tasaisella vauhdilla Vuonna 2010 Suomessa oli lähes 60 000 maatilaa, vuonna 2023 niitä oli enää runsaat 42 000. Kokonaistilamäärä on vähentynyt vuosina 2010–2023 noin 2,6 prosenttia vuodessa ja kotieläintaloudessa tätäkin selvästi nopeammin. Maidontuotantoon erikoistuneiden tilojen määrä on laskenut 7 prosentin ja sianlihantuotantoon erikoistuneiden tilojen määrä yli 10 prosentin vauhdilla vuosittain. Maatalouden talouskehityksessä välillä positiivista virettä Vuonna 2022 maatalousyritysten keskimääräinen kannattavuus kohosi paremmaksi kuin yhtenäkään vuonna aikaisemmin 2000-luvulla. Kannattavuutta kohensi erityisesti tuottajahintojen nousu. Vuonna 2023 kannattavuuden arvioidaan kustannuspaineen sekä tuottajahintojen laskun myötä heikentyneen.