Lyhyen aikavälin vaikutukset puroluontoon soiden ennallistamisen ja uomakunnostuksien jälkeen : PYRSTÖ-hankkeen loppuraportti

Abstract

Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttamassa Pyrstö-hankkeessa seurattiin ensimmäistä kertaa soiden ennallistamisen ja purouomien kunnostamisen kokonaisvaltaisia vaikutuksia virtavesien monimuotoisuuteen ja toimintaan. Seuranta toteutettiin välittömästi vuonna 2021 suoritettujen kunnostustoimenpiteiden jälkeen vuosina 2022–2023. Aikaväli toteutuksen ja seurannan välillä oli siis hyvin lyhyt, joten Pyrstö-hankkeessa ja tässä raportissa tuodaan esille vain välittömiä, lyhytaikaisia vaikutuksia. Seuranta-asetelma pyrittiin luomaan siten, että sen avulla voitaisiin vastata kahteen keskeiseen kysymykseen: 1) onko ennallistamistoimilla yleisesti positiivisia vaikutuksia puroluonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemien toimintaan ja taimenen poikasvaiheiden esiintymistiheyteen, ja 2) riittääkö yksi kunnostusmenetelmä yksinään tuottamaan positiivisen vasteen vai tukevatko uoma- ja valuma-aluekunnostukset toisiaan, jolloin paras vaste saadaan paikoista, joissa toteutetaan molemmat kunnostustyypit? Eri tavoilla kunnostetut purot eivät useimmilla ekologisilla mittareilla juurikaan poikenneet luonnontilaisen kaltaisista puroista. Vaikka on ennenaikaista tulkita tätä todisteeksi kunnostusten onnistumisesta, on signaali selkeästi positiivinen varsinkin, kun havaitut positiiviset vasteet perustuvat varsin vähäiseen toistojen määrään. Eri kunnostustyyppien välillä ei havaittu selkeitä eroja missään vastemuuttujissa. Tulosta ei voi tulkita siten, että se osittaisi kunnostustyyppien olevan tasavertaisia ja että kumpi tahansa kunnostusmenetelmä, uoma- tai valuma-aluekunnostus, riittäisi yksinään toivotun tuloksen saavuttamiseksi. On täysin mahdollista, että eri kunnostustyppien väliset erot tulevat selkeämmin esille vasta ajan myötä, mikä korostaa pitkäaikaisen seurannan välttämättömyyttä. Tämän tutkimuksen keskeinen vahvuus on monipuolinen, useita eri taksoniryhmiä hyödyntävä, sekä rakenteellisiin että toiminnallisiin mittareihin perustuva kunnostusvaikutusten monitorointi. Tutkimus sai rahoitusta Ympäristöministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön yhteisestä Helmi-elinympäristöohjelmasta sekä Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä. Seuranta tullaan toistamaan osana Priodiversity LIFE-hanketta (LIFE22-IPN-FI-Priodiversity LIFE) todennäköisesti vuosina 2029–2030, jolloin voidaan selvittää suoluonnon ennallistamisen ja uomakunnostuksien hieman pidempiaikaisia vaikutuksia.