TeknoNauta testaa uusinta hyvinvointiteknologiaa
Huuskonen, Arto; Pesonen, Maiju; Tuomisto, Leena; Mononen, Jaakko (2024)
Huuskonen, Arto
Pesonen, Maiju
Tuomisto, Leena
Mononen, Jaakko
Julkaisusarja
Nauta
Volyymi
53
Numero
2
Sivut
49-51
Faba osk
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042722899
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042722899
Kuvaus
Lehtiartikkeli (Rinnakkaistallennusluvan asianumero: 515/12 05 01 02/2022)
Tiivistelmä
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ruukin toimipisteessä on käynnistynyt Edistyksellisellä teknologialla tukea nautakarjatalouteen -hanke, tuttavallisemmin TeknoNauta. Hanketta toteutetaan vuosien 2023–2025 aikana. Teknonauta tähtää tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseen erityisesti naudanlihantuotannossa. Nykyaikaisiin lypsykarjanavetoihin on saatavilla erilaisia järjestelmiä eläinten hyvinvoinnin ja terveyden automaattiseen seurantaan. Esimerkiksi lypsyrobotti kerää tietoa kiimanseurannan ja lehmien terveydentilan seurannan avuksi. Automaattiset seurantajärjestelmät mahdollistavat nopean reagoinnin poikkeamiin ja niiden käyttö lypsykarjatiloilla yleistyy jatkuvasti niistä saatavan selkeän hyödyn vuoksi. Vastaavia automaattisia järjestelmiä ei kuitenkaan ole käytössä suomalaisilla lihanautatiloilla.
Lihanautojen terveyden ja hyvinvoinnin seuranta perustuu nykyisellään pitkälti eläinten hoitajan karjasilmään. Ihmisen tekemä valvontatyö on menetelmänä aikaa vievä ja vaatii harjaantumista, jotta tulokset olisivat hyvät. Karjanhoitajan karjasilmä on myös altis inhimillisiin virheisiin ja vallitseviin olosuhteisiin tottumiseen. Naudanlihantuotannossa olisikin tarve digitaaliselle järjestelmälle, joka keräisi jatkuvasti ja automaattisesti tietoa eläinten terveydestä ja tuotannosta, säästäisi työkustannusta ja mahdollistaisi nopean reagoinnin poikkeamiin. Maitorotuisiin nautoihin perustuva naudanlihantuotanto jakaantuu eri tuotantomuotoihin alkaen ternivasikoiden alkukasvatuksesta ja päätyen teuraseläinten loppukasvatukseen. Tämän lisäksi myös emolehmätuotannossa teknologisten sovellutusten hyötykäytöllä olisi paljon mahdollisuuksia.
Lihanautojen terveyden ja hyvinvoinnin seuranta perustuu nykyisellään pitkälti eläinten hoitajan karjasilmään. Ihmisen tekemä valvontatyö on menetelmänä aikaa vievä ja vaatii harjaantumista, jotta tulokset olisivat hyvät. Karjanhoitajan karjasilmä on myös altis inhimillisiin virheisiin ja vallitseviin olosuhteisiin tottumiseen. Naudanlihantuotannossa olisikin tarve digitaaliselle järjestelmälle, joka keräisi jatkuvasti ja automaattisesti tietoa eläinten terveydestä ja tuotannosta, säästäisi työkustannusta ja mahdollistaisi nopean reagoinnin poikkeamiin. Maitorotuisiin nautoihin perustuva naudanlihantuotanto jakaantuu eri tuotantomuotoihin alkaen ternivasikoiden alkukasvatuksesta ja päätyen teuraseläinten loppukasvatukseen. Tämän lisäksi myös emolehmätuotannossa teknologisten sovellutusten hyötykäytöllä olisi paljon mahdollisuuksia.
Collections
- Julkaisut [85995]