Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman skenaariotarkastelun päivitys
Silfver, Tarja; Aakkula, Jyrki; Haakana, Markus; Haikarainen, Soili; Hirvelä, Hannu; Hynynen, Jari; Mikola, Juha; Mutanen, Antti; Myllykangas, Jukka-Pekka; Ollila, Paula; Salminen, Hannu; Tuomainen, Tarja; Viitanen, Jari; Vikfors, Sofia; Wall, Antti (2024)
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
4/2024
Sivut
37 s.
Luonnonvarakeskus
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-869-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-869-0
Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriö laati vuonna 2022 Maankäyttösektorin Ilmastosuunnitelman (MISU) osana uudistettua ilmastolakia. Suunnitelman toimenpiteillä tavoitellaan sektorin päästöjen vähentämistä ja nielujen vahvistamista kolmella miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelman tueksi tehdyn skenaariotarkastelun (MISU-WAM) jälkeen sekä metsäsektorin toimintaympäristössä että kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Päivitetyssä skenaariotarkastelussa (MISU-WEM1), jossa huomioidaan kotimaisen puun kysynnän kasvu ja ojitettujen turvemaametsien laskennan uudistaminen, maankäyttösektorin nettonielu on vuonna 2035 noin 23 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia pienempi kuin alkuperäisessä MISU-WAM-skenaariossa ja maankäyttösektori on muuttunut 0,5 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruiseksi päästölähteeksi.
Nettonielun heikkeneminen skenaariotarkastelujen välissä johtuu ennen kaikkea oletuksesta kotimaisen puun kysynnän lisääntymisestä ja sitä myötä kasvavista hakkuista, jotka yhdessä metsävarojen laskennan lähtötietoihin tehtyjen päivitysten kanssa selittävät nettonielun pienenemisestä noin kaksi kolmasosaa. Loppu kolmannes selittyy ojitettujen turvemaametsien laskennan uudistamisen myötä kasvaneilla maaperäpäästöillä.
Skenaariotarkastelussa laadittiin MISU-WEM1-skenaarion lisäksi kaksi muuta kotimaisen runkopuun käyttömääräarvion suhteen eroavaa skenaariota, MISU-WEM2 ja MISU-WEM3. Samoin kuin MISU-WEM1-skenaariossa, MISU-WEM2-skenaarioissa kotimaisen runkopuun käyttö nousi aluksi 83–84 milj. kuutiometriin, mutta laski vuoden 2025 jälkeen 76–77 milj. kuutiometriin. MISU-WEM3-skenaariossa käyttömääräarviot asettuivat 75–76 milj. kuutiometrin tasolle. Kaikkien skenaarioiden hakkuukertymät olivat vuosien 2018–2022 keskimääräistä tilastoitua hakkuukertymää, 74 milj. kuutiometriä, isompia. MISU-WEM2- ja MISU-WEM3-skenaarioiden MISU-WEM1-skenaariota alhaisemmilla hakkuutasoilla maankäyttösektorin nettonielu vuonna 2035 oli 9–13 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Koska maankäyttösektorin mallinnetun ja kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidun nettonielun on havaittu eroavan, tarkasteltiin myös, miltä maankäyttösektorin nettonielu eri skenaarioissa näyttää, jos 2010–2021 kasvihuonekaasuinventaarion tuloksissa raportoitu hakkuukertymän ja metsien hiilinielun riippuvuussuhde säilyy ennallaan. Jos suhde pysyy ennallaan, maankäyttösektorin nettonielu on vuosina 2030 ja 2035 6–7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia mallinnettuja nieluja pienempi.
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä voidaan päivitetyssäkin skenaariossa kasvattaa nieluja tai saavuttaa päästövähennyksiä 4,7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikäli toimet toteutetaan siinä laajuudessa kuin on suunniteltu (Orpon hallitusohjelmassa esim. joutoalueiden metsitystä ja kosteikkoviljelyä ei tueta). On kuitenkin selvää, että maankäyttösektorin nykytilanteessa, ja erityisesti jos hakkuutasot nousevat MISU-WEM1-skenaarion mukaisesti, merkittävän nettonielun saavuttaminen maankäyttösektorilla vuoteen 2035 mennessä vaatii päästöjen vähentämistä ja nielujen vahvistamista huomattavasti alkuperäisen suunnitelman toimenpiteiden kolmea miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia enemmän.
Päivitetyssä skenaariotarkastelussa (MISU-WEM1), jossa huomioidaan kotimaisen puun kysynnän kasvu ja ojitettujen turvemaametsien laskennan uudistaminen, maankäyttösektorin nettonielu on vuonna 2035 noin 23 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia pienempi kuin alkuperäisessä MISU-WAM-skenaariossa ja maankäyttösektori on muuttunut 0,5 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruiseksi päästölähteeksi.
Nettonielun heikkeneminen skenaariotarkastelujen välissä johtuu ennen kaikkea oletuksesta kotimaisen puun kysynnän lisääntymisestä ja sitä myötä kasvavista hakkuista, jotka yhdessä metsävarojen laskennan lähtötietoihin tehtyjen päivitysten kanssa selittävät nettonielun pienenemisestä noin kaksi kolmasosaa. Loppu kolmannes selittyy ojitettujen turvemaametsien laskennan uudistamisen myötä kasvaneilla maaperäpäästöillä.
Skenaariotarkastelussa laadittiin MISU-WEM1-skenaarion lisäksi kaksi muuta kotimaisen runkopuun käyttömääräarvion suhteen eroavaa skenaariota, MISU-WEM2 ja MISU-WEM3. Samoin kuin MISU-WEM1-skenaariossa, MISU-WEM2-skenaarioissa kotimaisen runkopuun käyttö nousi aluksi 83–84 milj. kuutiometriin, mutta laski vuoden 2025 jälkeen 76–77 milj. kuutiometriin. MISU-WEM3-skenaariossa käyttömääräarviot asettuivat 75–76 milj. kuutiometrin tasolle. Kaikkien skenaarioiden hakkuukertymät olivat vuosien 2018–2022 keskimääräistä tilastoitua hakkuukertymää, 74 milj. kuutiometriä, isompia. MISU-WEM2- ja MISU-WEM3-skenaarioiden MISU-WEM1-skenaariota alhaisemmilla hakkuutasoilla maankäyttösektorin nettonielu vuonna 2035 oli 9–13 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Koska maankäyttösektorin mallinnetun ja kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidun nettonielun on havaittu eroavan, tarkasteltiin myös, miltä maankäyttösektorin nettonielu eri skenaarioissa näyttää, jos 2010–2021 kasvihuonekaasuinventaarion tuloksissa raportoitu hakkuukertymän ja metsien hiilinielun riippuvuussuhde säilyy ennallaan. Jos suhde pysyy ennallaan, maankäyttösektorin nettonielu on vuosina 2030 ja 2035 6–7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia mallinnettuja nieluja pienempi.
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä voidaan päivitetyssäkin skenaariossa kasvattaa nieluja tai saavuttaa päästövähennyksiä 4,7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikäli toimet toteutetaan siinä laajuudessa kuin on suunniteltu (Orpon hallitusohjelmassa esim. joutoalueiden metsitystä ja kosteikkoviljelyä ei tueta). On kuitenkin selvää, että maankäyttösektorin nykytilanteessa, ja erityisesti jos hakkuutasot nousevat MISU-WEM1-skenaarion mukaisesti, merkittävän nettonielun saavuttaminen maankäyttösektorilla vuoteen 2035 mennessä vaatii päästöjen vähentämistä ja nielujen vahvistamista huomattavasti alkuperäisen suunnitelman toimenpiteiden kolmea miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia enemmän.
Collections
- Julkaisut [86347]