Luke
 

Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä

luke-luobio_111_2023.pdf
luke-luobio_111_2023.pdf - 3.66 MB
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

URI

Tiivistelmä

Kasvintuhoojat aiheuttavat suuria määrällisiä ja laadullisia tappioita porkkanan tuotannossa. Porkkanakemppi (Trioza apicalis) voi aiheuttaa kasvukaudella jopa 100 %:n satotappion kemiallisesta torjunnasta huolimatta, jos kempin pitkä lentoaika yhdistyy ääreviin sääoloihin. Varastoinnin aikana taudit pilaavat usein 15–25 % porkkanasadosta. Tuotannon menestyksekäs jatkaminen edellyttää uusien kasvinsuojelumenetelmien kehittämistä. Tämän hankkeen päämääränä oli tuottaa uusia biologisia ratkaisuja taloudellisesti merkittävimpien kasvintuhoojien torjuntaan Suomessa. Tarkennetut tavoitteet olivat: 1. tutkia petohyönteisten ja entomopatogeenisen sienen toimivuutta kemppipopulaatioiden hallinnassa sekä kasviperäisten yhdisteiden, kuten terpeenien, toimivuutta karkotteina, 2. tutkia varastotauteja aiheuttavien sienitautien ja maan mikrobiyhteisöjen välisiä yhteyksiä porkkanapelloilla ja 3. kehittää uusia ratkaisuja porkkanan varastolaadun parantamiseen muokkaamalla maan mikrobiomia viljelytoimien avulla. Kemppien hallintakeinoja tutkittiin peltokokeessa ja lavakauluskokeissa. Tutkitut biologiset torjuntaeliöt, tyrninokkalude (Anthocoris nemoralis), pihaharsokorennon (Chrysoperla carnea) toukat ja entomopatogeeninen sieni (Metarhizium brunneum), eivät olleet tehokkaita porkkanakemppien akuutissa torjunnassa, sillä aikuisten porkkanakemppien imentävioitus tapahtuu nopeasti ja johtaa muutamassa päivässä porkkanan juuren painon alenemiseen. Biologisella torjunnalla voisi olla merkitystä kemppikantojen kasvun ehkäisyssä tilanteessa hyönteisverkkojen ulkopuolelle jäävissä kasvustoissa. Maaperän mikrobien ja varastotautien välisiä yhteyksiä tutkittiin porkkanapelloilta kerätyllä aineistolla. Varastotautien aiheuttajia pilaantumisoireissa tunnistettiin lajispesifisten PCR-menetelmien avulla. Monista näytteistä löytyi 2–4 testattua taudinaiheuttajaa, ja samoja taudinaiheuttajia löytyi erilaisista oiretyypeistä. Maaperän mikrobiyhteisöjen tutkimus antoi viitteitä siitä, että mikrobiyhteisöjen, erityisesti sienten, monimuotoisuudella on yhteys sadon terveyteen. Monimuotoisuuden ohella merkitystä on hyödyllisten mikrobien läsnäololla ja taudinaiheuttajien vähäisellä määrällä. Käytännön sovellusten kannalta on tarpeen paneutua keinoihin, joilla voidaan suosia hyödyllisiksi tunnistettujen mikrobien elinolosuhteita viljelymaassa. Mikrobivalmisteiden tehokkuutta porkkanan tautien hallinnassa tutkittiin tilakokeissa sekä sadonkorjuun jälkeisissä käsittelykokeissa. Tulosten mukaan joissain tilanteissa voidaan käsittelyillä vähentää varastotautien aiheuttamia tappioita: siemenpeittaus Streptomyces-sädebakteeria sisältävällä Mycostop-valmisteella vähensi varastotappioita tilakokeessa toisena koevuonna. Sadonkorjuun jälkeinen käsittely Clonostachys rosea J1446 -sientä sisältävällä valmisteella vähensi tauteja joissain erissä etenkin lyhytaikaisessa varastoinnissa, mutta varastointiajan pidentyessä käsittelyiden vaikutus jäi vähäiseksi.

ISBN

978-952-380-831-7

OKM-julkaisutyyppi

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys

Julkaisusarja

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus

Volyymi

Numero

111/2023

Sivut

Sivut

45 s.

ISSN

2342-7647

DOI