Miten metsästä puhutaan – metsiin liittyvä retoriikka ja mielikuvat
Kietäväinen, Asta; Hallikainen, Ville; Tuulentie, Seija (2023)
Kietäväinen, Asta
Hallikainen, Ville
Tuulentie, Seija
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
67/2023
Sivut
55 s.
Luonnonvarakeskus
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-738-9
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-738-9
Tiivistelmä
Metsämiesten Säätiön vuonna 2020 rahoittamassa hankkeessa tavoitteena oli edistää vuorovaikutteista metsäkeskustelua, jossa tuodaan esiin vaihtoehtojen kirjo niin metsän käytössä, hoidossa kuin suojelussakin. Tämä raportti pohjautuu hankkeen tuloksiin.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten metsäkeskustelussa ilmenevät metsäkäsitteet määrittyvät ja miten niitä tulkitaan eri yhteyksissä: tiedotusvälineissä, julkisessa mediakeskustelussa, metsien käytön päätöksentekoon kantaa ottavien tahojen mielipiteissä ja tutkijoiden näkemyksissä. Tutkimusaineisto koottiin metsään liittyvistä lehtiartikkeleista, kolumneista, mielipide¬kirjoituksista ja Yleisradion uutisteksteistä. Argumentteja ja retorisia vaikuttamiskeinoja analy¬soimalla pyrittiin avaamaan polarisoitunutta metsäkeskustelua.
Tämän tutkimuksen perusteella suurin kiista käydään jatkuvan kasvatuksen ja avohakkuun välillä. Aineistossa eniten huomiota saa väittely jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kasvatuksen hyödyistä niin puuntuotannolle, monimuotoisuudelle kuin hiilinieluille, hiilivarastoille ja ilmastonmuutoksen torjunnalle. Näiden kahden menetelmän vaikutuksia perusteltiin osin samoilla argumenteilla.
Keskusteluissa näytetään rinnastettavan lyhyet ja pidemmän aikavälin vaikutukset eli osa vastustaa avohakkuita ilmaston kannalta negatiivisten vaikutusten takia, kun taas osa voi vastustaa jatkuvaa kasvatusta samoin perustein, vaikka jatkuvan kasvatuksen jälkimmäiset negatiiviset vaikutukset aktualisoituvat mahdollisesti vuosikymmenten päästä. Keskustelu saadaan kärjistettyä, kun ei oteta huomioon toimenpiteiden ajallista vaikutusta ja pidetään omista näkemyksistä tiukasti kiinni.
Mediakeskustelussa tutkimusta ja tutkimustuloksia käytettiin kahdella tavalla: tutkimustuloksiin viittaamalla vahvistettiin omaa argumentointia ja pyrittiin vakuuttamaan lukijat tai toivottiin lisää tutkimusta etenkin jatkuvaan kasvatukseen liittyen.
Muutostilanteessa avoin suhtautuminen erilaisiin vaihtoehtoihin voisi olla hedelmällisempää kuin kiistely ja omien näkökulmien puolustaminen kaikin keinoin. Tarvitaan rohkeutta kohdata myös eri mieltä olevat. Avoin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aloitettu vuorovaikutus helpottaa yhteisymmärryksen saavuttamista.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten metsäkeskustelussa ilmenevät metsäkäsitteet määrittyvät ja miten niitä tulkitaan eri yhteyksissä: tiedotusvälineissä, julkisessa mediakeskustelussa, metsien käytön päätöksentekoon kantaa ottavien tahojen mielipiteissä ja tutkijoiden näkemyksissä. Tutkimusaineisto koottiin metsään liittyvistä lehtiartikkeleista, kolumneista, mielipide¬kirjoituksista ja Yleisradion uutisteksteistä. Argumentteja ja retorisia vaikuttamiskeinoja analy¬soimalla pyrittiin avaamaan polarisoitunutta metsäkeskustelua.
Tämän tutkimuksen perusteella suurin kiista käydään jatkuvan kasvatuksen ja avohakkuun välillä. Aineistossa eniten huomiota saa väittely jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kasvatuksen hyödyistä niin puuntuotannolle, monimuotoisuudelle kuin hiilinieluille, hiilivarastoille ja ilmastonmuutoksen torjunnalle. Näiden kahden menetelmän vaikutuksia perusteltiin osin samoilla argumenteilla.
Keskusteluissa näytetään rinnastettavan lyhyet ja pidemmän aikavälin vaikutukset eli osa vastustaa avohakkuita ilmaston kannalta negatiivisten vaikutusten takia, kun taas osa voi vastustaa jatkuvaa kasvatusta samoin perustein, vaikka jatkuvan kasvatuksen jälkimmäiset negatiiviset vaikutukset aktualisoituvat mahdollisesti vuosikymmenten päästä. Keskustelu saadaan kärjistettyä, kun ei oteta huomioon toimenpiteiden ajallista vaikutusta ja pidetään omista näkemyksistä tiukasti kiinni.
Mediakeskustelussa tutkimusta ja tutkimustuloksia käytettiin kahdella tavalla: tutkimustuloksiin viittaamalla vahvistettiin omaa argumentointia ja pyrittiin vakuuttamaan lukijat tai toivottiin lisää tutkimusta etenkin jatkuvaan kasvatukseen liittyen.
Muutostilanteessa avoin suhtautuminen erilaisiin vaihtoehtoihin voisi olla hedelmällisempää kuin kiistely ja omien näkökulmien puolustaminen kaikin keinoin. Tarvitaan rohkeutta kohdata myös eri mieltä olevat. Avoin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aloitettu vuorovaikutus helpottaa yhteisymmärryksen saavuttamista.
Collections
- Julkaisut [87052]