Metsätalouden vaikutukset Neidonkenkään : Seurantatutkimus
Huhta, Esa (2023)
Huhta, Esa
Sivut
20 s.
Luonnonvarakeskus (Luke)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051544360
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051544360
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin metsärakenteen ja sen muutosten vaikutuksia uhanalaisen EU-direktiivikasvilajin neidonkengän (Calypso bulbosa) esiintymiseen ja lisääntymiseen. Erityisesti tarkasteltiin sitä, minkälaista metsänkäsittelyä neidonkenkä sietää ja kykeneekö kerran hävinnyt kasvupaikka palautumaan, jos paikka uudistetaan metsätalousmenetelmin. Tavoitteena oli myös kehittää menetelmiä lajin seurantaan ja suojeluun. Työtä varten perustettiin noin 50 tutkimusruutua lounais-Lappiin sekä harvennus- ja poimintahakkuukoealat Keminmaahan ja Tervolaan.
Neidonkengistä kukki vuosittain keskimäärin alle puolet. Kukkineista pölyttyi keskimäärin noin kolmannes. Kukinnan ja pölyttymisen onnistuminen näyttää vaihtelevan voimakkaasti eri vuosina ilmeisesti luontaisista syistä. Pienaukkojen lähellä kasveja esiintyi enemmän kuin sulkeutuneissa paikoissa. Ilmeisesti pienaukkojen tuoma valoisuus edisti kasvien esiintymistä niiden läheisyydessä. Isojen aukkojen reunoilla kasvia oli kuitenkin vähemmän kuin metsän sisäosissa. Kukkineiden ja pölyttyneiden kasvien määrät eivät kuitenkaan eronneet reunoissa metsän sisäosista. Miltään harvennushakkuupaikalta neidonkenkä ei ole 10 vuoden seurannan jälkeen hävinnyt. Kukkimisprosentti, kukkien pölyttymisprosentti sekä lisääntymismenestystä kuvaava pölyttymisprosentti per kaikki kasvit vaihtelivat vuosittain samansuuntaisesti koe ja kontrolliruuduissa. Käsittelyn intensiteetillä ei myöskään havaittu olevan vaikutusta neidonkengän säilymiseen ja lisääntymiseen, sillä ne vaihtelivat vuosittain myös aika samalla tavalla eri käsittelyissä. Tarkastelujakso on kuitenkin vielä liian lyhyt todellisten pitkäaikaisvaikutusten arviointiin.
Neidonkengistä kukki vuosittain keskimäärin alle puolet. Kukkineista pölyttyi keskimäärin noin kolmannes. Kukinnan ja pölyttymisen onnistuminen näyttää vaihtelevan voimakkaasti eri vuosina ilmeisesti luontaisista syistä. Pienaukkojen lähellä kasveja esiintyi enemmän kuin sulkeutuneissa paikoissa. Ilmeisesti pienaukkojen tuoma valoisuus edisti kasvien esiintymistä niiden läheisyydessä. Isojen aukkojen reunoilla kasvia oli kuitenkin vähemmän kuin metsän sisäosissa. Kukkineiden ja pölyttyneiden kasvien määrät eivät kuitenkaan eronneet reunoissa metsän sisäosista. Miltään harvennushakkuupaikalta neidonkenkä ei ole 10 vuoden seurannan jälkeen hävinnyt. Kukkimisprosentti, kukkien pölyttymisprosentti sekä lisääntymismenestystä kuvaava pölyttymisprosentti per kaikki kasvit vaihtelivat vuosittain samansuuntaisesti koe ja kontrolliruuduissa. Käsittelyn intensiteetillä ei myöskään havaittu olevan vaikutusta neidonkengän säilymiseen ja lisääntymiseen, sillä ne vaihtelivat vuosittain myös aika samalla tavalla eri käsittelyissä. Tarkastelujakso on kuitenkin vielä liian lyhyt todellisten pitkäaikaisvaikutusten arviointiin.
Collections
- Julkaisut [86797]